Translate

lauantai 23. helmikuuta 2013

Hartolan Jääsjärvi 22.2. Päivä 1.

Eilinen mateen perässä juoksu oli uuvuttanut siihen tahtiin tämän pilkkikaksikon, että auton nokka suunnattiin kohti Hartolan Jääsjärveä vasta klo:08:50. Matkalta poimittiin mukaan tuliterät honkkarin toukat. Mökin avaimet saataisiin kouraan vasta 16:00 niin suunnattiin suoraan kohti Jääsjärven pilkkiapajia. Kello veteli jo yli 11:00 kun kurvattiin järven rantsuun.


Parkkiksen vierest lähti järvelle jäätie niin mikäs siinä oli tallustellessa. Alotuskohdan olin kattonu kartoista ja ilmakuvista että mistä löytyy pohjan korkeuseroja ja rinteitä. No sinnehän se jäätie vei suoraan ja jäätieltä paineltiin vajaa 50 metriä etelään. Ja se oli virhe. Missään ei lukenut että älä pilki 50 metrii lähempänä jäätietä. Mistään en ollut ikinä lukenut tai kuullut asiaa. Ite oon kuitenkin kattonu aina että etäisyyttä on mielestäni tarpeeksi esim verkonmerkkeihin. No aloin siinä poraa reikää ittelleni niin auto pysähty kohille ja ulos pomppas paikallinen palosireeni. Siihen tahtiin valui paskaa niskaan että ei auttanu meidän anteeksi pyytelyt. Kerkesin sanoa vaan 3 kertaa että Anteeksi , emme tienneet. Pari minuuttia se palosireeni piti puhetta kuinka hän maksaa tästä jäätiestä ja loppua ei meinannut tulla. Meidän mielestä olisi riittänyt että ilmoittaa että älkää pilkkikö 50m lähempänä jäätietä. Siinä on tarpeeksi informaatiota. Samalla kun se huuhkaja näytti kitarisojaan niin pakattiin kamat ja liikuttiin varmuuden vuoks 100m etelään. Ei ne salon ja helsingin merenlahdet enää niin perseenreijiltä tunnukkaan. Uus perseenreikä on sen kuuron pyryharakan naama. Tervetuloa perseenreikään oli tunnelmat kun päästiin pudottamaan pilkit veteen. 10min tehokasta pilkkiaikaa hukattiin kun ajatus ei kulkenut se löylytyksen jälkeen.


Ja asiaan. Reikiä reikien perään ja kaijjulla mittailtiin etäisyyksiä pohjaan. Koko reissun syvyys oli tasanen 4,2m kunnes päivän päätteeks tultiin etelänpuoleisen saaren nurkille. Kalaa matkalla ei irronnu kenellekkään. Oltiin mielestäni yllättävän lähellä saarta ennenkuin pohja alkoi kohoamaan. Kalaa alkoi irtoamaan lukemissa 2,3m.



Kello oli jotain 14:00 ja kolmelta pitäis lähtee laahustaa toistakilsaa rantsuun ja pokkaa huvilan avaimii. No sillonhan alkoi sellanen show että morrilla alko nousee abboo melkein joka laskul.




Jossai vaihees tsiigasin kaijust et mikä uppotukki siel kelluu välivedes ja eiku n.6cm helmiräsänen pohjalle killuu. Kello oli jotai 14:30. Sit räpläsin jotai kännyy ni eiköhän joku kopauttanu räsäsee enkä kerenny tekee kunnon vastaiskuu. Hampaankoloon jäi vaik mitä kun pakattii 15:00 kamat ja marssittii veks.


Ai niin saihan se emäntä loppusekunneil särjen. Pari sekunttii huuettii et mikä fukki toi o ku ei oo totuttu noin tummiin särkiin eteläs. Ja särkihän lupaa hyvää lajiston suhteen. Ties vaikka seassa uis muitakin särkikaloja. Ja hauethan tykkää särjistä. Huomiselle on kovat odotukset. Jos huomen ei irtoo Kuhaa, haukee, lahnaa, tai jotai puuttuvaa ni voipi melkein luovuttaa pilkkifongokisat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti