Ensikertalaisen Siuronkoski 28.-29.4.2012.

Nelisen päivää kalastusta takana ja takki tyhjä. Jotain pitäis kuitenkin blogiin raapia kasaan reissuista. Tarkoitus oli siis lähteä Siuroon ottamaan kevään ensimmäisiä Toutaimia ylös. Matka jouduttiin varaamaan niin ajois että pieleenhän toi ajoitus Toutsin suhteen meni. Viimeset päivät ennen reissuu kerkes jos valmistautuu Toutsittomaan elämysmatkailuun. Tietoa paikasta ja kaloista oli tarjolla joka tuutista, joten kalastuksen alkaes lauantai iltapäiväl, aattelimme et otetaa nyt jotai kalaa ylös. Mut luonteessa kun on jotain vikaa ni Toutsiihan sitä sit tahkottii "päätä seinään"-tyyliin niiku normaalisti. Eli Painotettiin Niska ja loppuliuku ottimestoi. 

2 päivää on niin lyhyt aika tutustuu johonki kohteeseen et ehkä kuvat kertoo paikasta eniten. Mä oon sillä tavalla poikkeuksellinen tapaus että en ole tyytyväinen ennenkuin tässä tapauksessa Toutain ois ollu rantsus. Mestahan varmasti on mahtava normi virppaajalle.

Onneks ny ees VuosiFongo numero 16 Kirbeli saatiin ylös. Hetkellisesti jopa se alkoi arvelluttaan. Harmittavasti Paulalt jäi puuttumaan. PRO-Fongareilla ei yksinkertasesti ole vuodessa niin paljoo löysää aikaa ettäkö vois letkeesti lähtee pitemmäks aikaa kalastelee jos jotai ny tulis ylöskin. Tää oli erinomainen oppitunti aiheesta: Kalasta OIKEASSA paikassa, OIKEAAN aikaan, OIKEILLA välineillä. Tollasis lausahduksis piilee myös kalamaraton filosofiaa. Tää toutsi-juttu vaikuttaa nyt myös mun kevät joki-made-sessioihin. Täs jää viel kevätmateet saamatta. Niinkuin pilkkikuha pisti plasmat talvella sekaisin niin nyt toutsiapina alkaa könyy selkään vaik ei Toutsiaika ole edes käsil. Aikataulut on vaan niin tiukat. Kalamaratooniin joku 17 päivää jälel ja nyt eletään niit hetkii mist mä elän loppuvuoden. Eli kaiken pitää mennä nappiin kun treenaa Helsingin Vesillä kohti huimia saavutuksia Kalamaratonissa.

Palataas taas hetkeks Siuroon. Jengiihän siel on ku pipoo mut sekaan mahtuu kun reippaasti menee vaan. Perhovermeit en alkanu ees kaivaa autost. Ihme vedätyksii sielt löytyy esim et lasketaan kelluvaa vaappuu virranmukana sillalt. Tottakai sotkeentu mun siimoihin 100m sillasta alavirtaan. Vieheet oli 5 metrii mun edes ni sillaltakalastava halus kuitenkin kelaa mun vieheen sinne 100m ylös koskee. Tulipahan kelattuu jigi-wobbleri kohtuu nopeudel 100m koskee alas kun joskus siimahärdelli selvis, siel jossai 100m pääs, siel mistä ne laskee siimansa läpi kosken, ettei muut voi heitel virran poikki.

Vedenlämmöks mitattiin lauantaina 4,9 ja sunnuntaina 5,0. Laitetaan ny tähän perään et maanantaina Lempäälän Kuokkalankoskilta mitattiin 6,5 ja siellähän oli ensimmäinen 5,8kg Toutain noussu. Majoituspalvelus ei todellakaan ollut mitään valitettavaa kun saatiin olla kahestaa kartanon herroina. 

Siellä meistä pidettiin erinomaista huolta. Rantsus käytiin ongel ajoittain. Saalis jäi ongella yhteen särkeen, mut kaislikoissa kutupuuhat suhisi. Mikäs siellä olostaan nauttia. Siuronkoski voi olla erinomainen kohde meille kun vedenlämpö näyttää vaikka 7-8 astetta. 

Lähettii sit maanantaina aikasin Lempäälään Toutainhavainnon siivittämänä. Keli oli aurinkoinen ja tyyni mut Toutsit loisti poissaolollaan. Aamupäivä postailtiin tos kosken ja kirkkojärven rajamail Oltiin siinä niiku vastaanottokomitea toutseil mut ei kelvannu meijä vieheet ku yhel kirbelil ja sekin ois saanu Paulal tulla. Jossai vaihees WEKSU:n Helsingistä saama Toutain oli tehny lopullisesti tehtävänsä ja tää jengi suuntas sinne missä vesi on lämmintä ja Toutsii nousee eli Takas STADII PRKL! :)) Ilta vedettii sit Vanhankaupungin Suvannol Raivol Toutsii .... Sieltä mitää TOUTSII TUU!!!

EI TUU TOUTSII!!!!!!!!

No tost lähettii sit lirkkii puolil öin ja jotain sentäs saatiin kippoon ja mieli oli taas sit hyvä. 

Poltinkoski, Kyrösjärvi ja miljoona säynettä

Pyhiinvaellus säyneiden perässä jatkui kalakaverin vinkin perusteella Ikaalisten seuduille. Nyt olis pakko saada säynettä sillä säästöt on hukattu kalojen perässä suhailuun. Kesän toinen lomaviikko oli vielä palkaton joten saldot on tuhottu pitkäksi aikaa. Perjantaina 12.8. suunnattiin auto kohti Ikaalisia ja mökki saatiin n. 14:00 keskustan läheiseltä leirintäalueelta. Aluksi suunnattiin kaupoille ja kalalupien perään. Kyrösjärven lupa irtosi kalastustarvikeliikkeestä ja Poltinkosken lupa Mansocamppingiltä.

Päätettiin aluksi suunnata Poltinkoskelle. Parkkis löytyikin helposti ja hyökkäsin salamana kyselee paikallisilta säyneiden liikkeistä ja myllyistä ja traktori-istuimista. No juu ei ollu säyneitä näkyny ja myllytkin olisivat pikku ryteikön takana. No eiku kamat kantoon ja ryteikköjen läpi myllyil. Täältä piti säynettä irtoavan.

 Maisemat oli kivat ja fiilis korkeel. Nyt irtoo säynävää. Pian saatiin huomata että hauki on liikkeellä.

 Heti alkajaisiksi irtosi reissun suurin 2+kg hauki. Pisti todella kivasti vastaan. Myllymonttuun heiteltiin vain jigejä ja lippoja. Peruketta en käyttänyt koko reissulla ja yksikään kymmenestä hauesta ei katkonu siimoja (0,16 kuitu). Emännältä hauki katkoi siimat ainakin kerran.

 Fiilis oli korkeel , täälhän on kalaa! Ja kohta ne miljoonat säyneet irtoo :)))
Juu ei irronnu ja aateltiin lähtee vuokraa soutuvene kyrösjärvel. Ja skitit siel mitää veneit ollu ku tyyni keli ja kaikki 2KPL veneitä oli varattu. Kiva Kiva se niistä suur Kuhan uisteluista.

 Aateltiin onkii täkykaloja pohjaonkiin ja sehän yllätti kun koho-onges 34cm 460g Ahven. Eli meikäläisen uus ahven rekoordi. Viskelin pohjaonkii sinne tänne salakan ja särjenpaloil ja jigittelin pitkälle yön pimeyteen. Muutaman kerran tais kellot kilkattaa mut mitään ei tullut ylös. Ja eiku nuksuu ja aamul hakee ne säyneet.

Pohja/koho-onki mestoi. Mialuummin ois kuhaa uistellu tyynel kelil.

 Aamulla palattiin myllyn alle ja pikku hiljaa alkoi iskeytymään tajuntaan että täältä ei irtoo kuin haukea. Siispä siirrytään leppäskoskelle. No siellähän merkki vaihtui ja ylös alkoi tulemaan tosi kiukkusta kirbeliä. No se vähän lohdutti kun säyneet hukasa.

 Emännän 700grammanen

 Ukkelin 1,04kg ja pirtein kilon kirre ikinä. Luulin joku 3kg hauki spurttaa. Ihmetys oli suuri kun pikku sintti tuli näkyviin.

 Jossain vaihees sai koskikalastus riittää ja aateltiin lähtee kyrösjärvelle siltojen alusia kokeilee säyneen toivos. No hiljasta oli.

 Siirryttiin taas auringon laskies mökkirantaan jigittelee, onkii ja lusikoimaan. No lusikalla se reissun ainut kuhilas nous ja minkä kokonen , huh huh

Siin se ny si o. Hyvä lopetus koko reissul. Päätettiin et lähetää heti aamust himaa. Täältä mitää säynet löywy. Tällä hetkel ihan luovutus fiilis sen suhteen et bongais 40 kalalajia vuodes. 36 kasassa ja ideat ja rahat loppu. Jos ei joku kivennuolijainen, hietatokko, made tai ankerias ala pikku hiljaa nousee niin aletaan keskittyy ens vuoteen ja varsinkin pilkkimisessä kehittymiseen. Jos ei tulevana viikonloppuna irtoo kivennuolijainen tai ankerias niin sit luovutan.

Kalaisaa viikonloppua kaikille

Iltavuoron ja aamuvuoron väliin jäävä mini viikonloppu alkoi lauantai aaamuna suutarimäskien hieromisella. Aineksissa pysyttiin ihan perus aineksissa ja yritettiin pitää kuviot yksinkertaisina. Viikolla Paula ja Jenna olivat jo käyneet kippaamassa maissia mestoille. Välineet kasaan ja tuhatta ja sataa Espoon Pitkäjärvelle. Aluksi kokeiltiin mitä tulee ennen mäskäystä, no ei paljon midistä jos multa kysytään. Otsaan ripotteleva sade takoi tajuntaan pikaisesti että mäskipallot jonkkaan ja vähän pikana. Vaikuttiko kelin paraneminen vai mäskäys niin kohta alkoi sorvaa ja särkeä nousemaan. Eniten sykettä nostatti puolenkilon lahna, joka tempoi kuin kohdekala suutari. Loppu ajan vavoista nousi tasaisesti vuoroin särkeä ja sorvaa. Eli sorva/särki-mäskiresepti löytyy jatkossa.

Mäkkärin kautta kotio , jossa selvisi että hyvä ystävämme Selväsen Arska oli kehitellyt menoja, eikä näin ollen kyennyt kuhatalkoisiin laajalahdelle. No eikun kamat kasaan taas kerran ja jigipussit järjestykseen ja eikun taas menoks. Noh mestoilla tuuli yli omien tarpeiden mutta ei annettu sen lannistaa. Oikeeta väriä etsittiin ja lopulta vihreään jigiin iski vuoden eka kuha 30cm. Väri oli löytynyt.

Hirvee yritys päälle. Nyt otetaan se helevatan harvinainen laajalahden mittakuha. Ystävämme Tikkasen Teemu tsygäili näillä paikkein pelimestoille ja saman tein alko sorvaa mun virvelistä kampee väärälle puolelle. Ja eikun armoton jigailu päälle. No tovi siinä menikin ilman kontakteja koska muut alkoivat jo pakkailla kamojaan. Minä kiukulla aattelin viel pari heittoo heittää. No toka vikalla heitol jysähti. Siimanjatkeena teutaroi MITTAKUHA 41cm. Nous kiltisti ilman haavia ja pikana kuvattavaksi. Eikun koko ryhmä kasaan ja kuvat maailmalle.

Siinäpä olikin lauantaille kalastusta tarpeiksi ja eikun suunnittelemaan sunnuntain kalastuksia. Aamuksi suunniteltiin Selväsen Arskan ulkoilutus kuha mestoilla.

Kauaa ei kerennyt ottivärijigi kolistella laajalahden kivistä pohjaa kun Paulan vapa kaarella. Paulan eka jigikuha 38cm oli plakkarissa. Enempää kuhia ei sitten noussutkaan vaikka rantoja koluttiin puolenkilsan verran. Alkoikin jo tulla kiirus mätisfestareille. Kello veteli jo yli puolen päivän ja mätiksen kirrelasti kipattaisiin klo:13:00. Eiku simona hönkää Puntoon ja mäkkärin kautta himaan selvittelee yhä sekavampaa kalaväline sotkua. Sieltä täältä oikeeta relettä reppuun ja pikasesti kohti mätiksen tuoksuja. Populaa olikin rannoilla vaikka useammallekin festarille jos multa kysytään. Kyynerpää taktiikat kun ei vapaaehtois-kalastuksessa kiinnosta niin viritimme vehkeet syrjemmälle.

Selväsen Arskan liikkeet olivat kuitenkin yhtä liukkaita kuin meikäläisen taksisuhailu karaokepaarien välillä ja niin huomasimme Arskan jo liuenneen. Väki ei näyttänyt vähenevän ja Pääesiintyjien myötä musiikkikin alkoi vain kovenemaan. Eikun kamat kantoon ja kohti festarihumua. Jos nimittäin aikoo joskus sen kirjon saada.

Onneks oli kunnon polaroidit pääs vesisateel ja aloin huomaamaan kirjoja, joita ei vois vähempää kiinnosta mato-onget. Pikku hiljaa aloinkin suunnitella siirtymista kunkkujen kunkkuun, Bete-Lottoon, eli lippaan. Kolmisen tuntia oli kulunut ja taas kaikki muut olivat jo pakanneet kamansa, mutta meikäläistä ei revitä jonkasta ennenkuin kirjo retkottaa lotto huulessa haavissa.

Eino Gröönien ja Aaronien piinatessa tärykalvojani, yritin viimeisillä toivon rippeillä pitää paketin kasassa ja keskittyä olennaiseen. Onneksi tajusin laittaa kumpparit jalkaan ja näinpä sain pienehkön edun muihin nähden matalalla hiekkapohjaisella rannalla. Ensiksi polaroidit tekivät havainnon kirjosta joka veti kohoa perässään. Aloin piirrellä mielessäni karttaa kirjon liikkeissä ja havaitsin että vauhti on kova ja ympyrää mennään 30 metrin halkaisijalla pinnassa liikkuen. Koho kirjolla olikin 5 kirreä mukana matkassaan. Noh eihän tämmönen tarina voi päättyä kuin onnellisesti kirren naruttamiseen. Mutta oliko syynä että aluksi keltainen lotto, sit punainen ja sit ensimmäinen heitto sinisellä ja heti natsas niin loton väri vaiko heittäminen kirreparvin eteen? Tähän oli hyvä päättää kalaisa viikonloppu. Kirre 1,1kg. Syöty jo voissapaistettuina fileina kokonaan. Hieman oli mudanmakua aistittavissa. Voiko muka paris tunnis tarttuu. Kiitos kaikille viikonlopun kalastuksien osanottajille ja mahdollistajille. Tälläsiä lisää. Tulee halavemmaks kuin moni muu harrastus. Fongoja onkin jo tälle vuodelle 24 kasassa. Tavoite on 30 lajia vuonna 2011. Seuraavaksi : suutari, seipi, mustatokko, kivisimppu jakivinilkka.