Sipoon ja vanhankaupunginlahtee 4.3.2012

Kerrankin sai viikonloppuna pilkkii niin paljon että voi sanoa että tarpeeks. Tänää suunnattiin aamul kohti sipoonlahtea. Keli oli järkyttävän magee ja mestoil ei tarvinnu enää kahlata sohjos ku yöpakkaset oli jäädyttäny kävelynkestävän kuoren. Tälläsii päivii kaivataan just et saaliil ei niin välii. Ihan älyttömän täydellist hengailuu pilkkimestoil. No ei me ihan lomailee alettu vaan alle 10min ja uudet reijät. Sahattii sipoonlahtee puolilt toisil. Ei se kuhan perkele ollu ees ku 50% ajasta mun mieles.

Sillan alta löyty kohtuu mageet kirkast jäätä. Varmaan joku 40cm paksuudelt. Pakkohan se oli fotottaa.

Naama palaneena tätäkin kirjotellaan. Kai sitä tuli joku 11 tuntii arskaa palvottuu. Tollasena mä muistelen kesällä pilkkimisä. Toi kuva jää mieleen .Välil ku täysin tyyntä ni varmaa jotai +18 lämmintä auringos. Toi mitä tos kuvas näkyy niin sillä mä lataan akut et jaksaa viikon taas painaa duunariosaston hommia. Tulihan sit sit jotai saalistakin eli luulin tot 260g Abboo tiätyst kuhaks. Pakko oli punnaa. Kuvashan se näyttää ihan pikku pierulta. Emmä mielestäni saaliinkaan puolest hirveit vaadi. Ois kiva kun joskus jotai tulis. No tollane tänää. Iha jees.

4,5 tuntii tuol sipoonlahel viihdyttii. Ton uskomattoman mageen hetken pilas vaan jatkuva kelkkailijoiden ralli , ees taas lahtee. No suodaan heille oikeus harrastukseensa.

Siellä ne pojat päristelee.

Jossai vaihees pakattii kamat jä häippästii nesteel syömään. Metsästäjänleikkeet oli hintavia mutta melkein syötäviä. Ja siitä matka jatkui kohti Vanhankaupunginlahtea (Helsingin ytimessä). Siel aattelin et otetaa pohjis siltä varalt et esim Mateil ois kudunjälkeinen tankkaus pääl. Koko käväsyn ainooks kalaks jäi ekast reijäst nostettu 7 senttinen Abbo. Onneks nous ni sai tuoretta täkyy.

Jään paksuus vaihteli nois virtapaikois huolestuttavan paljon. Päällä kohtuu kova kuorikerros , sit sohjo ja sit 4cm-20cm teräsjää. Tos sillan lähettyvil ei muuten montaa aurinkoista plussakelipäivää pilikitä. Aurinko porottaa kuoren puhki ja Vantaanjoen lisääntyvät virtaukset kuluttaa altapäin. Mä en tohon kohtaan enää suuntaa reissujani. Jengii oli tietys miljoonittain ulkoilemas jäällä kun täydellinen keli. Tuli varmaan kymmenille näytettyy pyynnöstä kairanavul jään vahvuus. Toiselle kymmenelle tyypil opastettiin pilkkimistä. Pohjaonki sai välil kovaa kyytii kun ipanat aatteli et joku on niille jättäny valmiin pilikin.

Jossai vaihees kuulin joltakulta et kuhaa ois noussu pikkasen ulompana tolppien lähistöl. No mua ei tarvinnu kauaa houkutel. No ensimmäinen saalis tolpil oli 10 kännistä Virolaista pilkkijää horju ohitte. Ja kaks pahimmas kunnos olevaa päätti tulla neuvomaan mua. No selvisin vähin vaurioin. Jätkät sit kusi siihen viereen ja kompuroivat etananvauhtia sillalle päin. Aina kun katoin jätkien etenemistä ni joku kaatu totaalisen holtittomasti ja kairat lenteli miten sattuu.

Hämärä alkoi laskeutuu ja aattelin et kohta vois joku made kilisyttää kelloi. No ei kilisyttäny. Mut mikään ei pilannu mun viikonloppua. Tää viikonloppu on just se aines josta mä elän. Kun mä hillun tällei niin olen parempi ihminen kaikessa mitä teen ja varsinkin olen parempaa seuraa muille. Harmi vaan kun ei niit muit kerkee nähä ku on ain pilikil :)

Miljoonat stadilaiset könysivät jäältä kohti kotejaan. Mie jäin sinne miettii et mitä täst jäi käteen. No ei ainakaan kaloreita kuhienmuodos, mut järkyttävä henkinen pääoma. Nyt mä uskon taas et kaikki menee hyvin. Jaksaa kaiken kun tietää et tälläsii viikonloppui tulee ehkä jopa joka maaliskuu. Pian biili tuli hakee könyttii facebookkii tilittää. Sieltä sit blogitekstei runoilee. Faceen joku oli laittanu niin mageen siianongintakuvan tältäpäivältä et pakko kaivella välineet esiin. Kaikkien Suomessa esiintyvien kalalajien kalastus "bongaili-fongailu" rokkaa niin räpisti just siks et tää kalastusmuoto elää vuodenaikojen mukana. Fongailu-Bongailu on paras kalastusmuoto ikinä. Ei vaadi himmeit massei ja bustereit. Iha relasti rantsust vaa tai jään päält. Joskus stikkaat jotai liejutokkoi fikkaa ja yht`äkkiä oot joku SUURKALASTAJA. Fongailu o life-saveri ilman tät mun aivot ois bulit. Niin Gimis on Fongailla Stadis.

12.2.12. Kuhan perässä Sipoonlahdella

Eilinen emisreissu antoi lisäuskoa itseemme että kalantuloa ei voi estää, oli paikka mikä tahansa. Päätettiin lähtee pyhäpäivän kunniaks kuhaisalle Sipoonlahdelle. Aamun edetessä ja Sipoonlahden lähestyessä tuli selväksi että sääennustaminen on verrattavissa lottoamiseen. Lumipyry sakeni sakenemistaan kun saavuimme täyteenahdetulle eriksnäsin parkkikselle. Usko kuhafongoon oli korkealla ja reppu täynnä präniköitä pakkaspäivien pilkkiostoksia. Viritelmiä löytyi kaiken näköistä ja kokoista. Fiilis oli kuitenkin sellainen että tänään mennään vain pystypilkeillä. Tänään nautilus avaa taivaan portit.

Tämä reissu oli siis eka pilkkireissu kyseiseen paikkaan meidän jengiltä. Ainoona ohjenuorana Kalakerho Siloneulan blogitekstien rivienvälistä nyhdetyt vinkit. Ja eiku keskelle tuulista lahtee ja syvältä, oli päällimmäinen ajatus.

Tosta alotettiin ja parituntii sahattii poikittai lahtee ees taas. 10 minuuttii kauempaa ei yhel reijjäl  viivytty. 5-8cm pystyi uiteltiin ja väri-kolmihaarakoukuis 6 toukkaa.

Tohon kohtaan lopetettiin ja just tolla hetkellä seurasin katseella tiiviisti kun kaveri kävi nostaa 60 metrii mun naaman edes verkot. 3 kalaa verkoista irrotettiin. Isoin vaikutti vajaa kiloselta kuhalta. Noh , meidän saalis jäi yhteen pulskaan kiiskeen . Rouvalla alko tulla vilu ja päätettiin että surkee keli oli sulkenut kuhilaiden suut. 10 muutakin pilkkijää pakkas kamat 20min sisään. Liekö muilla samat mielessä. Noh se pilkkikuha nousee sit ku nousee ja jos ei nouse se jigitetään kalamaratoonissa 50cm mittasena.

Aikaa ipanan hakuun oli vielä reippaasti niin aateltiin että nyt kun on enää 97 päivää kalamaratooniin niin lähetää haistelee kevään etenemistä vanhankaupunginkoskelle.

Ihan selkeesti tosta se kevät siis alkaa. Melkeen tuntuu jo miljoonien kutuvimpojen tuoksu. Onneks kaikki pilkki-härpäke-ostokset eivät kuitenkaan mene täysin hukkaan sillä kyllä noilla jäillä vielä melkein pari kuukautta pilkitään ihan simona. 4. pilkkireissu vasta tälle talvelle takana. Kello alkaa tikittää et enää 8 viikkoo aikaa pilikkiä enneku siirrytään kampelanmetskaukseen siianonginnan ohel. Kuhanpilkkimisestä en tiedä sitten yhtään mitään. Vain mitä erälehdissä on kirjoitettu. Mateen kans täs tulee kiire kun ei oikein saa järjestettyä koko jengiä pimeellä jäälle. Jos se made nyt sit jää ni mä revin sen pohjaongel kevättulvien aikaan vantaanjoest. Tulevaa kalamaratonia odotan suuremmalla innolla kuin koskaan aikaisemmin. Heittokala Tarantella pieksee suuren osan jengeistä 2:lla alkavalla lajimäärällä. Psyykkauksen voi aloittaa vaikka treenit on vielä jäissä.

Viel ois 5 työpäivää et ois 5 päivän pilkkiloma. Silloin täytyy tulla tulosta. Ehkä pitää ottaa joku mökki pilkkimestojen vierest että saa rauhas toteuttaa unelmaa... saletisti 40 natsaa tänä vuonna.