Translate

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Virppa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Virppa. Näytä kaikki tekstit

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Siikailua 25.26.27.4 ja taimen havaintoja

Torstaina 25.4. aamulla tehtiin pikapisto uuteen paikkaan lauttasaaressa. Duunit häiritsivät taas siikatalkoita oikein urakalla. Keli oli mainio ja vierestä nousikin parit siiat. Meille ei suotu kuin raitista ulkoilmaa. Jos ois ollu aikaa niin olisi sitä siikaa alkanut nousemaan.



Mikäs siinä auringonpaisteessa köllötellä ja punoa maratonjuonia.

26.4 Päätettiin ottaa uutta suuntaa ja aamupäivä omistettiin hienostosiioille Espoon puolella. Suuntana oli Karhusaari. Oltiin mestoilla vasta vaille ysi, mutta tilaa löytyi kuitenkin. Ennen meidän tuloa oli joku vetässy 5 siikaa, mut me ei sen pari tuntisen aikana nähty kenenkään kiskovan kalaa rantaan.


Aika kului nopeasti eikä kelikään ollut parhaasta päästä. Kerran kellot kilkattivat mutta kala ei terttunut. Rantavedestä bongasin monisukasmadon, joka on siikojen herkkua.


Iltavuoroviikon aamukalastukset ovat sellasta hosumista, ettei siinä paljoa kerkee nautiskella. Ompahan kuitenkin kuuppa jumissa vähistä yöunista ja duunissa aika kuluu nopeasti kun ei tajuu mikä maa mikä valuutta.

Ja sitten koitti se ihana viikonloppu

27.4. Lauantai-aamuna kello herätti 04:30. Yöunet jäi taas muutamaan tuntiin, mutta viikonloppu iskee sellasta energiaa kroppaan että oksat pois. Ja eiku ajoissa mestoille. Oli siel toinenkin aikanen onkija auringon noustessa. No ei sen pilvimassan läpi mitään aurinkoa aistinut. Toisella onkijalla oli jo 2 siikaa yläällä kun me alotettiin omat sessiot. Vierestä nous kolmas. Sitten alkoi meidänkin vavat notkua.


Paulalle saatiin Fongo numero 9. pois kuleksimast.

Seiskan kasin välil kerättiin siikaonget pois ja mä lähdin yksin metskaa taikkuu Larun etelä-rantsuille. Paulalla oli muita menoja.

Uimarantsu oli mukavan tyyni ja eiku viskoo lusikoita.






Perhostelijat kansoittivat uimarannan vierustaa. En nähnyt heidän väsyttelevän Taimenia tai mitään muutakaan. Tallinnan lautat aiheuttivat mukavia virtauksia rantamatalassa. Juuri tälläisten laivavirtauksien jälkeen iski kevennettyyn lusikkaan alamittainen Taimen. Fongo numero 12. tälle vuodelle.

Alamittaisesta otan fongon, koska voin kuvitella minkä määrän joutuisi tässäkin kohteessa kiskoo alamittasia, että saisi sen mitallisen.




Kello veteli vasta jotain kymmenen ja päivä oli tuonut molemmille fongoja. Kyyti tuli tilauksesta paikallee ja lähdettiin punomaan lisää juonia samalle illalle. Eli kohta mennään taas.

Sorit vaan jos yö-unien vähyys näkyy tekstin tason romahtamisena. Mut näillä mennään ja huomiseen! Soronoo ja fongoja pöytään.

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Hartolan Tainionvirta, koskikalassa osa II , 20.4.2013

Tainionreissun toisen päivän aamuna, auringon ensisäteet iskeytyivät tajuntaan verhojen raosta. Pakko oli sännätä ulko-ovelle ja nähdä auringonnousu virralle päin. Kauaa ei kuuppa jumittanut kun raikas kevätilma selkeytti ajatukset ja sisäinen kello sanoi, että on aika lähteä kalaan. Edellisiltaista Ekonkosken kopasua ei paljoa analysoitu vaan ajatukset olivat jo kirremestoilla Vanhanmyllynkosken yläpuolisella, kalastusalue kakkosen loppuosassa.

Pienehkön reittisekoilun jälkeen löydettiin parkkipaikka ja suoritettiin pikamarssi mestoille missä tuoksui evämakkara. Jotenkin taas kerran pääs käymään niin että mökin pihassa tehtiin analyysi kuin kylmä ilma ja pieleenhän se meni. Pelipaikoilla tuuli nimittäin 10m/s ja puuskissa 14m/s (Ilmatieteenlaitoksen mukaan). Nopeasti tajus että perhosteluista ei tulisi mitään. Marssiessamme mestoille nähtiin kyllä pari perhostelijaa piiskaamassa vastatuuleen.



Kohdekaloina pidettiin Kirree ja haukee. Virpaten siis edettiin pellonreunaa. Siimanpäähän sidottiin kaikennäköstä lippaa, lusikkaa ja vaappua.

Aika kului ja räkä poskella piiskattiin vastatuuleen. Kyllä siinä vilu alkoi tulla. Jossain vaihees alettiin jo puhumaan lounas mestasta. Pieni hetki keskustelun jälkeen iski puolen kilon hauki lippaani ja metri rantsusta sätki ittensä irti. Ei fongobongoa prkl. Fongari ei tarvitse vuodessa kuin 2kpl haukia ylös asti. Vuoden ekan ja kalamaratoonissa toisen. Loput luupäät saavat sätkiä ittensä mielellän irti.

Lounassuunnitelmat pistettiin hetkeksi jäihin ja uudella vimmalla naarattiin sitä vuoden ekaa puikulaa. Persukset huurussa lähdettiin valumaan kohti parkkista nälän ja vilun runtelemina. Sen vertas oli kuitenkin energiaa että jaksettiin vielä käydä kuvaamassa Vanhanmyllynkoski eli kalastusalue kolmonen.


Kalastusalue kolomonen on pieni koskipätkä, mikä näkyy alla kuvassa. Ihan mielenkiintonen, mutta nyt meitä kutsui kebabit.


Kebabit nassussa paineltiin mökille vetää pitempiä kalsareita jalkoihin ja otettiin kompassista uutta suuntaa. Seuraava kohde oli kalastusalue nelonen. Alla kuva nelosen parkkikselta laavulle ja koskelle päin.


Nelonen on kans pieni koskipätkä ja yläosan ollessa varattu, päätimme aloittaa ihan laavun tuntumasta. Laavun vieressä koskeen yhtyi runsasvirtainen oja joka puski multaa koskeen ja värjäsi veden. Heiteltiin aikammekuluksi loppuliukua ärsyvärisillä lipoilla ja lusikoilla.




Jossain vaihees päätettiin siirtyä kosken yläosaan vaikka mestat olivat varattuja. No Pari perhoukkoa vinkkasivat meille että tulkaa vaan tänne kun ovat lopettamassa juuri. Kertoivat myös niskalla havaitusta kalasta. No eiku sinne sit.


Sen verran oli tuuli tyyntynyt taikka puista sai tuulensuojaa, että oli aika uitella uusia perhoja. Yläosassa vesi oli vielä sen verran kirkasta että fiilikset täysin menneet. Uittelin liitsejä ja pintureita, mutta ei mitään kontakteja kaloihin. Kuvattiin parit perhostelu videot, mutta kyllä soisi, että kalastusvideossa näkyisi myös kaloja. No ei näkyny.




Pakkohan se oli jossain vaiheessa uskoa et ei täältä mitään kalaa tule. Eivät olleet edellisetkään saaneet koko päivänä mitään. Kamat kasaan ja punomaan uusia suunnitelmia mökin lämpöön.


Mökkirantsussa tuuli oli täysin tyyntynyt ja päätin vielä heitellä virpalla hauen toivossa. Ekaks lippaa, sit lusikkaa ja sit jigii. Sininen jigi ei kelvannut, mutta keltaista vietiin päivän pisimmän taistelun verran. Noin 6 sekuntia oli reilu kilon hauki kiinni. Olin jo lähes varma uudesta fongosta. Jigikoukku oli kuitenkin pitkä ja ohutlankainen. Hauki repi ittensä irti ja koukunkita oli suurentunut parilla sentillä. Pari minuuttia tän jälkeen tärppäsi taas. Armottomasti piiskasin virtaa kunnes mökiltä kuului ankara käsky jättää hauet rauhaan ja painua saunan lämpöön. No saunomiset hoitui pikana sillä hauettomuus sai tuskanhien otsalleni. Ja eiku pihalle. Piiskaamaan virtaa.


Saunomisten jälkeen hauet olivat kaikonneet ja tuntiin ei tapahtunut mitään. Alkoi olla jo pimeää kun viimeiseksi tapahtumaksi kirjattiin irti purtu jigin pyrstö. Tietysti ainoo keltainen kalajigi pakista. Päätin kalastussessiot jigin pyrstön ihailuun.

Huomenna jatkan auringon noustessa siitä mihin illalla jäätiin. Jo se nyt on prkl jos ei yks hakki kohta rimpuile kuvattavana. Huomenna otetaan hauki. Se on jämpti! Öitä!

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Keväinen koskikalastus sessio. Day 1 , Ekonkoski 19.4.2013

Perhostelemaan tänne piti tulla, mutta paikan päälle saavuttaessa, tuuli oli yltynyt kohtuu navakaksi. Päätin vetästä ekan illan virpalla. Pieni pelko oli persuuksissa että mitenköhän tainiolla tulvii tähän aikaan. No vesi on korkealla, mutta niin ihanan kirkasta verrattuna edelliseen vantaankosken kopasuun. Ajomatkalla ajoittain sateli, mutta kalastuksen alkaessa pilvien rakosista alkoi arska paistaa. Ensimmäisen päivän ilta omistettiin Ekonkoskelle. Tavoitteena Hauki, Harjus, Taimen ja kirre. Päätin uitella lippaa, lusikkaa ja vaappua. Ensiksi siimanpäähän sidottiin BeteLottoo...

Aattelin et otetaan kuva ennen ensimmäistäkään heittoa








Käytiin siis kaikki normi mestat läpi ja lähdettiin ylävirtaan kokeilee uusia mestoja. Sieltä täältä löytyikin mukavia kaislikon reunustoja, joissa vois kuvitella pikku haukien lymyävän.


Ylävirrassa oli pikkasen syvempää ja tuli koluttua horneteilla monttuja. Tuloksetta.


Mut hei ei näis maisemis paljo duunistressit paina.



Viiminen kuva on kohti jääsjärveä. Siellä niitä haukia ainakin pyörisi. Huomenna vedetää perhokalastajan ryysyt niskaan ja suunnataan kohti tuntemattomia tainionvirran mutkia. Sinne missä tuoksuu jalokalat. Virppa vaihtuu 5-6 ja 7-8 luokan vermeisiin. Lotot vaihtuu pintureihin ja hornetit liitseihin. Huomenna tulloo kallaa!!! Soronoo menninäiset ja wompatit!