Mikäs siinä auringonpaisteessa köllötellä ja punoa maratonjuonia.
26.4 Päätettiin ottaa uutta suuntaa ja aamupäivä omistettiin hienostosiioille Espoon puolella. Suuntana oli Karhusaari. Oltiin mestoilla vasta vaille ysi, mutta tilaa löytyi kuitenkin. Ennen meidän tuloa oli joku vetässy 5 siikaa, mut me ei sen pari tuntisen aikana nähty kenenkään kiskovan kalaa rantaan.
Aika kului nopeasti eikä kelikään ollut parhaasta päästä. Kerran kellot kilkattivat mutta kala ei terttunut. Rantavedestä bongasin monisukasmadon, joka on siikojen herkkua.
Iltavuoroviikon aamukalastukset ovat sellasta hosumista, ettei siinä paljoa kerkee nautiskella. Ompahan kuitenkin kuuppa jumissa vähistä yöunista ja duunissa aika kuluu nopeasti kun ei tajuu mikä maa mikä valuutta.
Ja sitten koitti se ihana viikonloppu
27.4. Lauantai-aamuna kello herätti 04:30. Yöunet jäi taas muutamaan tuntiin, mutta viikonloppu iskee sellasta energiaa kroppaan että oksat pois. Ja eiku ajoissa mestoille. Oli siel toinenkin aikanen onkija auringon noustessa. No ei sen pilvimassan läpi mitään aurinkoa aistinut. Toisella onkijalla oli jo 2 siikaa yläällä kun me alotettiin omat sessiot. Vierestä nous kolmas. Sitten alkoi meidänkin vavat notkua.
Paulalle saatiin Fongo numero 9. pois kuleksimast.
Seiskan kasin välil kerättiin siikaonget pois ja mä lähdin yksin metskaa taikkuu Larun etelä-rantsuille. Paulalla oli muita menoja.
Uimarantsu oli mukavan tyyni ja eiku viskoo lusikoita.
Perhostelijat kansoittivat uimarannan vierustaa. En nähnyt heidän väsyttelevän Taimenia tai mitään muutakaan. Tallinnan lautat aiheuttivat mukavia virtauksia rantamatalassa. Juuri tälläisten laivavirtauksien jälkeen iski kevennettyyn lusikkaan alamittainen Taimen. Fongo numero 12. tälle vuodelle.
Alamittaisesta otan fongon, koska voin kuvitella minkä määrän joutuisi tässäkin kohteessa kiskoo alamittasia, että saisi sen mitallisen.
Kello veteli vasta jotain kymmenen ja päivä oli tuonut molemmille fongoja. Kyyti tuli tilauksesta paikallee ja lähdettiin punomaan lisää juonia samalle illalle. Eli kohta mennään taas.
Sorit vaan jos yö-unien vähyys näkyy tekstin tason romahtamisena. Mut näillä mennään ja huomiseen! Soronoo ja fongoja pöytään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti