Translate

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Kohti kolmeekybää

On se jännä juttu miten ei saa jorinoita blogiinsa. Meni reissut hyvin tai huonosti. Tulee yleensä joka vapaa hetki oltuu kalassa tai suunniteltuu sellaista. Nukkumisesta on tingitty kun pitäs kaikenlisäk töihinkin suoriutuu. Kaiken tän kaaoksen hallinta samalla kun fongaa 30 lajia vuodessa, on kai joku "fongari-tittelin" -raja. Ei se aina yhtä juhlaa ole. Juhlaa oli reissu Lempäälään kuokkalankoskille josta irtosi kauan kaivattu Toutain 1,79kg (fongo nro: 26) . Surkeita päiviä on kans saaliin puolest vietetty, mut kivinilkka kaapelilta piristi kummasti mieltä.




Ai niin saihan emäntä kans kuokkalankoskel elämänfongo kirbelin. Eilinen VKK-suvanto-onginta jätti todella karvaan maun suuhun ( reilu 2 tuntii ongella 2 tyyppiä ja saaliina 3 salakkaa, 1 pasuri ja 1 särki) . Tosta kimpaantuneena pakattiin kamat ja suunnattiin kohti hausjärven lammikoita, piikkimonnit mielessä. Pisteitä on nyt taas saatava , nimittäin se 30 pitää rikkoa. Keli oli helteinen ja arveltiin oikein että lammella on hikistä populaatiota vilvoittelemassa tuskaista oloaan. Vantaalla mittari näytti 30,4 astetta , mut hausjärveltä ei tietoa. Huh hellettä kuitenkin. Kuitenkin sovittiin onkien kans sekaan ja ruutanoita alkoikin pinnassa näkyä. (siis tää oli eka kerta koko lätäköllä). Jotai 30min tais mennä ennenkö emäntä otti ensimmäisen piikkimonnin. Tästä sain energiaa ja aloin onkimaan kahdella vavalla ja kohta roikkui ittelläkin elämänfongot siimassa ruutanoiden seurana. Säärintama alkoi lähestyä. Taivas tummua ja tuuli koveni. Heitin tsoukilla että kohta tulee myrskyyy ja trombeja. No onneks Jennan vapaan iski viel piikkari ennenkuin kaatosade pakotti kotimatkalle.






Nyt oon pari päivää lukenut aiheesta Hammonjoen puronieriät ja harjukset , varmaan kaiken mitä googlettamalla löytää. Toivottavasti saadaan järjestettyä retki hollolaan mahd. pian ja kolmenkybän rajapyykki rikkoutuu. Muitakin helppoja lajeja puuttuu esim. seipi, kivisimppu, mutu, hietatokko, säyne. Mun syötit nää on kiitettävästi kiertäny. Pitää vaan osuu oikeeseen aikaan oikeelle mestalle. Huima viikon kesälomani lähestyy hurjaa vauhtia ja suuntaamme joko itään tai länteen. Oulujärveltä sais satavarmat seipin ja kivisimpun jos jaksais ajel. Oiskohan ne seipit viel siel mustikkamaan rannoil?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti