Alunperin tarkoitus oli lähteä vetää toka reissu sipoonlahel tasuril ku eka vejettii pystyl. Lauantai-iltana kuitenkin facebook tsättäilyn seurauksena olin vakuuttunut että sipoonlahen kuhilaat purevat saletisti pystyyn. Facebookista irtos myös hyödyllinen vaihtoehtoinen parkkisvinkki. Ei tarvinnu enää pelätä eriksnäsin parkkiksen kaaosta. Ja eiku pilikille. Parkkikselta johti polku jäälle ja eiku asiaan. Aluks aateltii kokeil morril onks paikal pasureit tai muita mielenkiintoisii lajei. No ei ollu. 1 Abbo sielt nous. Vettä oli taas ihan tarpeeks jääl. Piti tarkkaan kattoo mihin reppunsa asensi. Pilkkipaikka oli taas kerran outo mesta ni kauan aikaa tuhraantu liian matalalle. Piti painuu sillan toisel puolel ennenku löyty ees 2 metrii syvää.
Kelkkauria oli vaikka muille jakaa. Kuivempi ja kevyempi kävel. Morril kopastiin siis alkuun joku parikyt minsaa eli pystyä tuli taas tarpeeks uitettuu. Päivän pysty oli taas nautilus värikoukul ja toukkanipul. Se on käsittämätöntä miten aika kalastuspuuhissa kuluu. Mä tuijotan sitä vavankärkee ja tunteja o valmiina koukuttaa sitä ekaa pilkkikuhaa ikinä. Mestaa yritin kyl vaihtaa tiheeseen. Mut ku ei tuu mitään ni ei tuu mitään. Loppuvaihees sitä tulee sit riuhdottuu sitä pilkkii et mikä niit kuhilait vaivaa, mut suurimman osan ajasta yritin pitää liikkeet verkkaisina. Värisytellä, pompotella hissukseen , nostella , laskeskella. Ja miettii mitä sitä tekee väärin. Ja kello oli taas armoton, ja eiku ipanan hakuun. Himas katkera maku pukkas suuhun. Aurinko paisteli ja keli mitä mainioin. Onneks saatiin järjesteltyä asiat niin että kolomelt olin seukkasaaren parkkiksel ja valmiina rämpii parikilsaa jäätäpitkin hietsuu.
Hikihän siin hommas tuli. En oo kartalta mitannu mut puol tuntii siin kai rämmittii täysil uppohanges. Hyvin hengästynyt ukko loppujen lopuks laski jakkaran jäähän ja päätti et tästä otetää kuha. Ja jatketaan sitä nautilus+värikolmihaara+toukkanippu-linjaa.
Eli nyt oltiin asian ytimes. Viime talvena joku paikallinen guru neuvo mut tohon paikkaan ja sano et oli tost just tasuril kuhan nostanu. En sillon jaksanu rämpiä toho, mut nyt siinä sit oltiin. Ton tolpan vieres oli hyvin lähel jopa 5 metrii syvää eli kivahko rinne mis kuhilaiden metskata. Klo:15:27 alotin tost ja seukkikseen päin lähin 17:00. Yhen kerran joku isompi ku iso kiiski oli kii. Siimasta kerkesin sitä parimetrii nostaa ennenku irtos. Kylä harmitti kun ties kuin harvas kuhastukses o tapahtumat.
Keli oli todella mainio. Tuuli oli aika kova mut IMAXIT piti tuulen loitol. 10-15min viihdyin aina yhel reijjäl ja siksakkii rintees.
Nyt ku tos o kävässy ni uskon että voipi olla ihan kohtuullinen mesta kuhilaille. Tuskin jää viimiseks.
17 aikaan lähin sit kohti seukkasaarta. Aurinko alkoi laskee ja muut pilkkijät kadota. Kohta olin ainoo pilikkijä ja seuranani vain hyvin harvat jäällähiihtelijät. Kello tais ol jotai 18:30 kun pakkasin kamat.
Saihan sitä taas ukko olla pilikillä. Jos ei oo kalasa ni ei saa kalaa. Haluaisin viel uskoo et jos ahkerasti käy oikeis mestois kalasa, oikeil välineil, oikeeseen aikaan, et joskus jonku kalan sais. Et joskus sen kuhan pilikillä sais.
Kamat pakattu ja kotimatka alkaa. Ajatuksissa siintää seuraava kopasu. Duunit jurppii päähän ku häirittee mun kuhan metskausta. Mut kai se on duunis käytävä et osaa sit arvostaakki niit kaloi mitä ehkä joskus saa jos joskus duuneilta kerkee pilikille. Oiskohan se tasurin vuoro seuraavaks. Tätä kirjoittaessa on jo torstai-ilta.
Eilen kerkes duunin jälkee pari tuntii kopasta munkan rantsui lahnojen toivos. No tuli 3 abboo ja 2 kiiskee. Duuniviikon kun katkasee keskiviikkona parintunnin pilkil ni sitä kelaa et mikä päivä, mikä valuutta ja ei ne duunit sit niin pahalt enää tunnukkaa. Huomen perjantai ja hyvää kelii luvannu viikonlopuks. Minnekköhä sitä lähtis pilikille ja kopastaankohan viel kertasee sitä madetta. Soronoo sano fongojensa seppä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti