Translate

lauantai 10. tammikuuta 2015

Lähijärvellä Espoossa, muttei lähimmällä.... 10.1.2015

Lähin järvi Espoon Pitkäjärvi, on saanut jo liikaa mahdollisuuksia. Ei enää kertaakaan munapataa siellä. Pari kilsaa pitää vaivautua pitemmälle, jotta fongoja ropisee.


Liikenteessä oltiin harvinaisen ajoissa, kun ei tarvinnu venailla mäkkäreiden avautumista. Meil oli nääs eväät mukana.

Varovaisesti hiippailtiin ensi kertaa tänä talvena jäille. Eilisen plussakelin sulamiset olivat yön aikana jäätyneet ohueksi päällyskerrokseksi, joka rasahteli kuuluvasti, astellessamme kohti järven syvänteitä. Puolet ajasta hukattiin syvänteisiin ilman tärppiäkään. Onneksi Rouva ymmärsi tilanteen ja käskytti Ukon lähemmäs rantaa.

Heti ensimmäisellä reijällä alkoi tapahtua. Lättykalat olivat rannan läheisyydessä.



Fongo numero 7. Pasuri, oli päivän avaus kala.


Paula  kuittas heti perään pienellä lahnalla. Fongo 6. hänelle.


 Jokunen hetki meni ennenkuin meikäläisen syöttiä vietiin lahnan toimesta. Fongo 8. mulle siis.

Sopiva kolmen tunnin reissu. Keli oli huippu, kun ei paljoo pakkasta, eikä tuulta. Jään paksuus vaihteli reitillämme 12-20cm, mikä on kohtuu paljon.

Ihmeellisesti kiiski puuttuu vielä molempien listoilta tässä vaiheessa. Siinä seuraavalle reissulle tavoitetta. ZOroNoooo!!

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

2015 tervetuloa! 2014 tervemenoa.

2014 good bye! 2014 huono huono huono. 2015 hyvä. Eli unohdetaan viime vuoden pettymykset. Alemmaks ei voi vajota. Suunnataan katse kohti vuotta 2015 ja unohdetaan menneet.

Just tulin airiston laiturilta mökin lämpöön. En ois aloittanut tätä tekstiä ellen ois törmännyt laiturilla kanssafongareihin. Kalatuspäiväkirjan JG haasteli fongauksen ohessa, että oiskos jo syytä jatkaa blogikirjoittelua ja onhan se jo sen aika.

Ollaan siis perinteisellä parin päivän fongausvuoden aloitusreissulla Airiston aalloilla. Eilinen 18m/s myrskytuuli vastapalloon aiheutti laitureilla sellaista huvipuistokyytiä, että tyydyttiin pilkkimään rannanläheisyydessä vuoden ekat fongot. Valoisalla nous molemmille ahventa ja särkeä. Pimeän tullen lampun valossa saatiin jopa lirkittyä molemmille kolmipiikit ja ylläri salakka mulle.






Tänään tuuli oli tyyntynyt 12 metriin sekunnissa. Pikkaisen suuntakin oli muuttunut suotuisaampaan suuntaan. Aamulla auringon noustessa päästiin laitureille ja itse asiaan. Eipä siinä sitten kestänytkään kuin reilu tunti kun molemmilla komeili handussa vuoden eka simppupinna.




Kalastuspäiväkirjan JG:n saalipussista löytyi eräs meiltä puuttuva laji. Siinä huomiselle vielä tavoitetta loppukirin muodossa.



Tehdään tästä fongausvuodesta unohtumaton. Vieläkun tulis kestävät jäät niin alkais homma etenee. Tällä hetkellä näyttää kohtuu nihkeeltä. Soronoo ja Kireit!!

 Lähtöpäivän kuorepinna viime hetkillä nousi......


Hylje päätti vielä toivottaa hyvää kotimatkaa.