Kaksi yötä jouluun on...

Kuinkas moni tätä blogia lukikaan? Palkitaan heti kättelyssä eräällä tiedolla. Korviin kantautui tieto silakoiden katoamisesta. Kaveri oli litkannu 6kg , sit 3kg ja pari päivää sit 0 silakkaa. Pakko oli lähtee totee tilanne. Kun päästiin pelimestoille alkoi armoton litkaus. Väsäsin tiätyst myös pohjaonget ja pilkit kuntoon. Puoles tunnis alko pelko iskee puseroon että mitä jos tää on tätä lauantaina kisassa. Ei ketään missään ja sadat litkaajat oli kuihtunu muutamaan sitkeeseen sissiin. Paula lähtikin omatoimisesti urkkimaan tietoa missä silakat luuraa. Kuulemma tuntiin yksi silakka ja sissin tavoite oli että 4 pitää saada että saa leivänpäälistä. Tunti kun oltiin ihte litkattu niin todettiin tosiasia että silakkaa ei ole. Onko syynä vesien kylmentyminen vai painuiko koko parvi kutupaikoille. No tämä asia ei nyt tule yllätyksenä tämän blogin lukijoille. Myös kivinilkka oli kateissa. Pohjaonki tuotti huimat yhren särjen.

Kisareitit ja suunnitelmat alkaa olee lopullisesti lukkoon lyötyjä. Tämä jengi hakee lisä energiaa nopeesta kympistä ja sekös jos mikä potkii persauksille tätä ylivoimakaksikkoa vaikeina hetkinä. Silakka voi olla muutaman joukkueen kompastuskivi jos helpoimpia lajeja pidetään itsestään selvyyksinä. Kuinka kauan tuhlata silakkaan, siinä viime hetkille pohdittavaa. Mitenköhän tän päivän sateet vaikutti Vantaan ja keravan virtauksiin. Pakko nekin on käydä viel huomen toteemassa tai aikaa voi hukkaantua turhanpäiväisiin "pakkosaadaturpaa"-sessioihin. Toivottavasti muistetaan kuvata kisassa aina kun kerkenee ja sais blogiinsa ensimmäisen kalamaraton raportin. Oikeesti näillä tiedoilla mitä päästä löytyy niin olen tyytyväinen jos 18 lajia saadaan kasaan. 20 pidetään tavoitteena kuitenkin. No mutta tsemppiä kanssakisaajille ja toivotaan että "-fiasko" ei liity millään muotoa tulevan raportin otsikkoon. Son Soronoo!!

Stressi iskee

Kelit alkaa olee kohillaan ja kalassa pitäs olla. Iltavuoro 14-22 pistää ukkelin vielä kukkumaan puoliltaöin ja aamulla on kuuppa jumissa. Asiaa ei auta viimeöinen täyspitkä kalamaratonpainajainen, jossa yö hukattiin mutuparven perässä ja auringon noustessa lajeja oli kasassa 9.

Blogia pitäs päivittää ja fillarin pitäs jo kulkee kohti vantaanjokea. Matojen pitäs lillua vesistöissä maksimaalinen aika, jotta saisi edes pienen käsityksen, missä mikäkin laji luuraa. Fongatakko vaiko treenatakko kalamaratooniin. Miksi fillarin etukumi oli tyhjentynyt? Pysyykö ilma ees hetken jos pumppailee. Jäänkö raahaamaan fillaria kalakamojen kera. Myöhästynkö töistä?

Asiaa ei myöskään auta että kalakamat lojuu missä sattuu ja puolet auton takakontissa jossain 6km päässä. Paljonko evästä tarvii jos 4 tuntia kalassa ja 8 duunissa putkeen. Ja vaikka mitä muuta pyörii mielessä. Noin 11 päivää kalamaratooniin ja tää lupaa hyvää. Kuukaus sit oli selvää että tavoite on 20 lajia. Nyt pyörii enää mielessä mikä on vähimmäismäärä mikä on hinnalla millä hyvänsä otettava että kehtaa itseään lajikalastajaksi kutsua. Ei tää kyl himas stressaamal etene.