Emäsalo 11.2.2012 Päästiinhän sitä joskus pilikillekkin.

Aamulla varhain keli oli parhain ja hinku pilikille oli mitä karmein. Ei meinannu edellisiltana uni tulla silmään kun silmissä kurvaili kiisket, pasurit ja kuhat. Nämä kolme oli rankattu seuraaviksi fongo-kohteiksi. Vihdoin aamu sarasti ja pakkanen oli hellittänyt Etelä-Suomen otteestaan. Kamat autoon ja nokka kohti Emäsaloa. Emiksen sillalta ihailtiin maisemia ja laskettiin pilkkijöiden määrää. Ei ollut ruuhkaksi asti pilikkijöitä. Ehkä kymmenisen näkyi parin kilsan matkalla. Auto parkkiin ja haalaria niskaan. Polte oli huumava.

Ensimmäinen kairaus osoitti että tyynessä poukamassa oli yli 20 senttiä kohtuu kovaa jäätä. Ei huolia että kestääkö. Selällä joku hullu vetelikin kohta moottorikelkalla. Noh eiku morria pohjaan. No liian syväl oltiin (n. 6m) Ei kalaa 20 minuuttiin. Paula sai morreista tarpeekseen jo ennenku päästiin matalampaan. Noh matalammasta n. 3 metristä alko tulee tavaraa urakalla.

Reissun avauskala Paulalle. Takana siintää Emiksen silta ja taivaanrannassa kilpilahden öljynjalostamo.

Ihan kivan kokosta aboo puski syliin jatkuvalla syötöllä. Mä revin niit morrilla ja Paula rakkaimmalla luotto-pilkillään. Äkkiä ois kassinsa siin abboil täyttäny jos abboo ois joku hakemassa.

Abboo abboo , ei olla hakemas abboo. Jos on näläkä, mennää mäkkäriin. Me halutaan vähintään 50cm kuha että kelpaa meidän kyytiin. Moollaan kalabongareita.

Paikanvaihdosta tiheeseen tahtiin kunnes abbot loppuu. Ja loppuhan se ku pääs alle 2 metrin veteen kaislojen viereen. Paulahan sen ekan särjen vetäs. Huomattava parannus saaliiseen. Nyt pasurit on lähel.

SÄRKI ihana särki. Paulan fongo numero 3!

Tulihan sieltä mullekin särkee. Ei fongo, mutta järkee kun kalasaalis.comin pilkkifongokisaan piti saada kuva särest viehe suus. Unohtu ottaa kuva Airistol.

Pikku hilijaa alko säretkin kypsyttää ja pasurit oli kateissa. Päätettiin alkaa jahtaa kuhilaita, Paula tasuril ja mie pystyl. Hajusteeks kalansilmiä. Siirryttiin taas syvemmäl. Kuhajahdis tais pari abboo nousta enneku kyllästyttiin. Ja eiku matalammalle ettii kiiskee ja pasurii. Ja löytyhän se kiiski kun oikeen kovaa ettii pasuria.

KIISKI! Vuoden 2012 FONGO numero 9! Ihanaaa KIIIISKIIII!!!!!

Paulal ei sit kiiskee löydetty vaik 2 metrin välein pilkittii. Mulle tuli ainaki 2.

Viimeset pari reikää toivat täyttä tyhjyyttä. Katkera maku jäi suuhun pasuria ajatellen. Toi on ollu meidän ykkös pasurimesta pilikkimäl. Mistäköhän pääkaupunkiseudult sitä pasurin tavottais  pilikil? Sipoonlahti houkuttelee kuhamestana, varsinkin kun on lukenut jotai siloneulojen sinne suuntautuvia kuhilas-reissuja. Pitäsköhän huomenillal kävästä ryöstää pari madetta jostahi? Näin se homma skulaa.

Nihkeetä on kalantulo

Eilen pilkittiin seukkikses ja tänään kaapelil. Tavotteena oli kaikki kalalajit. Puuttuuhan multa jopa kiiskikin. Seukkikses ruopattiin pohjaa 3 pilkin ja yhen pohjaongen voimin. Tänään kahden pilkkijän voimin. Viddy 1 kpl 3-piikkei tuloksena. Noh, katotaas ny noit uuden kameran kuvii, et huomaaks ees jotai eroo.

Kylä pikkasen pistää viduttaan ettei pääse jäille pilikkiin. Kauankohan täs viel pitää kärvistelemän.. häh? Montaks päivää kalamaratooniin? 4 kuukaut ja parikyt päivää jee ! :)

Särki on kala , Särki on Säyne

Kävi ilmi että Vuoden 2012 ensimmäinen kala onkin SÄYNE. Ensimmäinen Säyne elämässäni. Kaverien ja omatkin epäilykset vahvistettiin lähettämällä kuvat RKTL:n tutkijalle tarkasteltaviksi. Tänään tuli tuomio , korkeelta ja kovaa : SÄYNEHÄN SE!!! Ei vois fongailuvuotta paremmin aloittaa. 40 suustansakoukutettua pitäs olla nyt lasten leikkiä :)

Siinähän se Säyne sojottaa!

Huomenna lähdetään laituripilkille ja mukaan tulee uus kamera Olympus SZ-10 jossa supermakro ominaisuus. Supermakron pitäis taata laadukkaat lähikuvat pikku öttiäisistä.

31.12.2011-1.1.2012 Laituripilkillä Airistolla

Kolmen kopla , HeittokalaTarantella + Vesku, saapuivat tuuliselle Airistolle siis uudenvuoden aattona. Meikäläisellä ainakin ajatukset olivat jo fongauskauden avauksessa ja päätinkin heitellä virpalla lusikoita nokkakalojen toivossa. Paulahan aikamoisen Härkäsimpun sielt vetäskin. En oo niin isoo ennen nähny ja oiskohan veskukaan.

Alempi simppu o meikäläisen ja sil oli kohtuu tuore kuore kidassaan. Ahne kaveri.

Paula nyki 3 simppuu, meikä yhen ja vesku nollat. Noh mä olinkin säästelly energiat kirjaimellisesti vuoden vaihteeseen. Vaakasuora lumimyräkkä saatteli meidät mokille lämmittää saunaa... Siitä tulikin sellanen maratooni saunanlämmitys etten toista muista. Noh 23:45 hilpastiin pihalle ja pohjaonget pyytämään. Ja eiku lirkkiin otsalampunvalos rantsuu. Kello 00:13 oli meikällä vuoden eka fongo , Särki , rantsussa. Särkeä seuras ylläri kun veskun kivisimppua ihmeteltyäni lähdin noukkii semmosen itsellenikin. Eli kivisimppu sai luvan olla fongo numero kaksi tälle vuodelle.

Siin niit nyt sit olis. Veikkaisin et kohtuu ekoja fongoja fongopiireis. Veskun kivisimppu keskel.

Aamul oli pakko ottaa kamera messiin röökil napsii pari kuvaa ensimmäisestä auringonnoususta vuonna 2012.

Rouva napsas samantein kuorehet veksun kans ja mul alko kuoreapina painaa seläs. Mut keli oli mitä mahtavin ni jaksoi yrittää.

Noh ahvenesta tuli fongo numero 3 ja sit tulikin jo Silakka numeroksi 4.

Keli oli upea.

Ja tulihan se kuore kun oikeen kiukulla yritti. Eli fongo numero 5

Tsiigailin siin sit kolmipiikkien ja katkojen karkeloit pilkkimisen ohel ni silmiin osu joku tikku mil o silmä. Noh eiku yritin kietoo siiman sen ympäri mut ei onnannu. Sit koukkasin sen pilkkivavan kärel ja ylös tuli kohmeinen luikero, joka 5 minuutis olikin jo jääpuikko. Elämäni ensimmäinen Siloneulan fongaus. Jee jee aina sattuu ja tapahtuu kun pitää silimät auki ongella. Juu eli täst ei tuu fongopistettä kun ei oo suustakoukutettu.

Rouvahan olikin jo aikoja sitten polttanut päreensä huonon pilkkivavan kans ja juuri kun tuli käskyä puhelimitse että autoon tai mene bussil ni Härkäsimppuhan se sielt tuli fongoksi numero 6. Sit pakattii kamat kasaan ja häipättiin pikana autolle ettei kyyti jätä. Noh ei tullu kivinilkkaa , mut ei paljo jääny harmittaa.
Venäläisii turistei kiinnosti mahoottomasti meijän pilkkimiset ja parisenkymmentä niit kävi meitii ja meitien kaloi pällistelemäs ja kuvailemas. Erittäin onnistunut reissu, mut vesku voi olla erimieltä kun joutu autonsakin jättää sinne vasten tahtoaan.

Fongausvuosi lähestyy loppuaan

On jouluaatto ja pikkuhiljaa pakko luovuttaa 40 rajan metästys (vapavälinein suusta koukutettuna, Suomen rajojen sisäpuolelta). Lopullinen saldo taitaa jäädä 39 + 1 haavilla. Paljon lähemmäks ei kuninkuusrajaa (40) piäse rikkomati. Kuvia en näköjään tosta mateesta laittanutkaan ni laitetahan ny sit.

Erälehden artikkelin innoittamana suunnattiin Weksun kans salaiselle (Pennasen/Salosen -vinkkaamalle) mestalle keravanjoella. Ensin kuitennii kävästii seukkasaares pilkkii mustatokkoi ja huimat 1kpl särkiä mateen syätiks. Ei siinä kauaa kerenny särjenpalat keravassa marinoitua kun ekan kerran kellot kilajas. Tokalla kilkatuksella olikin sitten elämäni ensimmäinen made matkalla kohti rantsua. Irtihän se piäs kun nostin ilimaan ja eiku Jonathan Edwardsin oppien mukaan kolmiloikalla perään. Just ennen wooteria nappasin niskasta kii ja fongo nro:39 ohjattiin rantsuun kuvattavaks. Siinäpä hyvä laji syksyiseksi jokikalastukseksi.

Tainionvirral kävästiin kans joulukuun alkupuolel mut ei uusia fongoja. Kivisimpun nappasin kyl rantsusta haaviin. Pari haukee sentäs sai kelatakkin.

Kerettii myö samal reisul ihastelee emäsalon tyrskyiki.

Lopullisesti kausi päätetään laituripilkkireissulle 31.12-1.1. jossa avataan myös seuraava fongausvuosi apinan raivolla. Sieltä (turuun saaristosta) nousevat teistit ja elaskat heti kättelyssä. Huomenna ehkä viel kävästään jossai virppailemassa, mut eiköhän tän kauden voi hyvinkin pitkälti taputella fongailujen puolest sinetöidyks.
Ja muuten millonkohan sitä pilkitään kuoretta seukkasaarenseläl? Sanohan se? 7 plusastet lupailtu lähipäivänä.

Ai niin kävästiihä myö viime viikonloppuna siä turuuski päi. No muutama fotone sielt viä.

Nähtiihä myö tuol niit silakanlitkaajiakin ja yhen silakankin hyö näyttivät saavan. Pittää vientää varmaan pohojaonget ja litkat valmiiks pilkkitouhujen lisääks. Tervetuloa Fongausvuosi 2012! Valmiina ollahan!

Mustatäplätokon onkimestaruuskisat 11.9.2011

Päivää ennen kisoja suunnattiin ydinkeskustaan tarkistaa mitä lajeja tiedetyillä täplismestoilla liikkuu. Ja eiku biili parkkiin ytimeen ja tutkii rantsui. Oli aika ylläri kun heti ekas mestas näky 20cm vedes lukuisia n.30mm tokkoi. No ei jääty lirkkimään ku ajatus oli satsaa pariin parhaaseen mestaan. No hilpastii munaravia parikilsaa tohon suuntaan ja saavuttiin Veksun salaiselle mestalle. Ja eiku isoo koukkuu ja ennätystäplistä reppuun. No ei ihan. Nelosen koukul tuli hyvin täplist , mut pientä ku mikä.

Täplist nousi kohtuu tahtiin ja laskettiin et kisas 10/ tunti / tyyppi vois olla mahdollista. Ok eli nyt meil oli supermesta ni aateltii treenaa varapaikka. Paineltiin jonkun toisen satatäböwarmalle salaiselle mestalle kolera-altaalle. No siel tahti oli hiljasempi ja laskettiin et täst vetelis 5 / tunti / tyyppi. Mestan heikkoutena oli muut häiritsevät lajit.

Ja tuplasti ton kokonen katko normiongest , normi 0,18 siiman. Pieniä olivat täplikset tuolakin mut edelleen iso koukku kelpas.

Homma alko olee paketissa. Asiaa nopeutti 5 tuntia kestänyt kusihätä. Ja eiku hilpastii katajanokalle kilsan päähän kusel ja onkii lisää tokkoi. No maratoonin "salainen" tokkolaiturinjämä olikin purettu. Vetäsin siit kuitenkin yhen täpliksen ja sit tokko vei välineet koloon ja siimat poikki ja eiku himaan hioo sotasuunnitelmaa.


Koitti Sunnuntai 11.9.2011 ja MUSTATÄPLÄTOKON ONKIMESTARUUSKISAT

Välineet olivat tikissä ja puheistapäätellen koko joukkue OV mukaanlukien oli valmiina iskee kuolettavan iskun täplispopulaation ytimeen. Ja eiku maittavan mäkkäriaamiaisen kautta honkiksee tzoomailee kui kaameita tyyppejä on meidän ja pokaalin välis. No sopivast oli jengii ja sopivan rentoo meininkii. Sännättiin sit tuhattajasataa ekana matkaan mut sunnuntain kunniaks ryömitettiin tokana onkimestalle. Jansson oli ajanut varmaan ylinopeutta. Eiku kamat levällee ja syöttii veteen. Siinä sitä sitten oltiin. Liian hitaasti tuli tokkoo. Treeneist sai ihan eri kässärin. Onnex rouva repi sellasen jytkyn et kisa oli joka tapaukses plussanpuolel.

Siin se jytky komeilee ja en turhaan kutsu rouvaa hillomunkkionkijaksi. 4 Tuntii itse kalastusta on todella lyhyt aika. Samas paikas jumiteltiin , hauskaa oli , mut mä en ollut tyytyväinen täplismäärään. Puolet hiljasempi tahti ku treeneis. Eli tultii tokaks joukkuekisas 71 tokol. Rouva pokkas ykkössijan suurinkala-sarjas. OV oli yksilösarjan kolmas tuloksel 33 tokkoa ja mie hyvänä kutosena 24 tokol.

Kisan aikana mulle alko avautuu täplisten onkimisen salat. Asiaa varmasti auttoi että kattelin vierest miten OV (kalamaraton voittaja 2011) ja Jari Tuiskunen (Erälehden kolumnisti & fongarikurko) täpliksiä kurittivat. No ens kerral ollaan satatäbäwarmasti saletisti valmiimpia kuritus puuhiin. Hauskaa oli ja kiitokset osanottajil. Vuos on aina pitkä aika odotel kalamaratoonii niin tämä hieman lievensi tuskaa. Voittajat sai siis 93 täplist. Emännän jytky oli 20,0cm ja 97.9g. OV oli yksilökisan 3. ja mie 6. Ja eiku matoa koukkuun ja kalaan ... soronoo

Pikavisiittiä Porlassa

Lauantaiaamuna 3.9. lähettiin ajois kohti Porlan järvikeskusta. Silmissä kiiluivat miljoonat helpostikoukutettavat 5-piikit. Pienehkön reittisekoilun jälkeen (ajettiin mm. prisman parkkihallin läpi) löydettiinkin lohjanjärven rantsuun. Lirkit tanaan ja haavit ojoon. Pilkkisaappaat tietyst jalas koko kesän ollu. Lähdettiin suorittamaan fongausmarssi kohti kalanviljelyaltaita. Saavuttiin altaille ja näkyikin kultasäyneitä heti kättelyssä. Ja eikun soitto mestarifongarille että mihinköhänpäi pitäs marssia.

Saatiin koordinaatit ja oltiinkin jo aiwan vieres. Madot jonkkaan ja 10 5-piikkiä hyökkäs heti kimppuun. Tästä tulee helppoa kuin heinänteko. Ja paskat. Parituntii katoin kui miljoonilla eritavoilla 5-spigut yrittivät ahtaa 26 numeron koukkuu kitusiinsa siinä onnistumatta. Naisväel alko olee tekemisenpuutetta. Kello alkoi tikittää.

Lirkkijän taustatuki.

Pikkuhiljaa piti hivuttaa haavia jordaaniin että edes sais kuvattavaksi sen perkeleen 5-spigun. Vapavälinein Suomenennätys 39mm ja haaviten 45mm. Jos mä oisin saanu viettää tos mestas pari vuorokaut ni oisin rikkonu molemmat. Eli ainakin yks yli 45mm näky ja useampi yli 39mm sen parin tunnin aikana mitä vierailtiin mestal. Haavitsin sit tommosen 40mm kuvattavaks.

Kivannäköne otus! Illaks mentiin viel vanhankaupunginlahdel yrittää gepardille haukee mut mullehan se ainokainen tuli. Keli oli mitä mainioin. 40 lajia vuodes voip unohtaa täx wuuex.