Päivää ennen kisoja suunnattiin ydinkeskustaan tarkistaa mitä lajeja tiedetyillä täplismestoilla liikkuu. Ja eiku biili parkkiin ytimeen ja tutkii rantsui. Oli aika ylläri kun heti ekas mestas näky 20cm vedes lukuisia n.30mm tokkoi. No ei jääty lirkkimään ku ajatus oli satsaa pariin parhaaseen mestaan. No hilpastii munaravia parikilsaa tohon suuntaan ja saavuttiin Veksun salaiselle mestalle. Ja eiku isoo koukkuu ja ennätystäplistä reppuun. No ei ihan. Nelosen koukul tuli hyvin täplist , mut pientä ku mikä.
Täplist nousi kohtuu tahtiin ja laskettiin et kisas 10/ tunti / tyyppi vois olla mahdollista. Ok eli nyt meil oli supermesta ni aateltii treenaa varapaikka. Paineltiin jonkun toisen satatäböwarmalle salaiselle mestalle kolera-altaalle. No siel tahti oli hiljasempi ja laskettiin et täst vetelis 5 / tunti / tyyppi. Mestan heikkoutena oli muut häiritsevät lajit.
Ja tuplasti ton kokonen katko normiongest , normi 0,18 siiman. Pieniä olivat täplikset tuolakin mut edelleen iso koukku kelpas.
Homma alko olee paketissa. Asiaa nopeutti 5 tuntia kestänyt kusihätä. Ja eiku hilpastii katajanokalle kilsan päähän kusel ja onkii lisää tokkoi. No maratoonin "salainen" tokkolaiturinjämä olikin purettu. Vetäsin siit kuitenkin yhen täpliksen ja sit tokko vei välineet koloon ja siimat poikki ja eiku himaan hioo sotasuunnitelmaa.
Koitti Sunnuntai 11.9.2011 ja MUSTATÄPLÄTOKON ONKIMESTARUUSKISAT
Välineet olivat tikissä ja puheistapäätellen koko joukkue OV mukaanlukien oli valmiina iskee kuolettavan iskun täplispopulaation ytimeen. Ja eiku maittavan mäkkäriaamiaisen kautta honkiksee tzoomailee kui kaameita tyyppejä on meidän ja pokaalin välis. No sopivast oli jengii ja sopivan rentoo meininkii. Sännättiin sit tuhattajasataa ekana matkaan mut sunnuntain kunniaks ryömitettiin tokana onkimestalle. Jansson oli ajanut varmaan ylinopeutta. Eiku kamat levällee ja syöttii veteen. Siinä sitä sitten oltiin. Liian hitaasti tuli tokkoo. Treeneist sai ihan eri kässärin. Onnex rouva repi sellasen jytkyn et kisa oli joka tapaukses plussanpuolel.
Siin se jytky komeilee ja en turhaan kutsu rouvaa hillomunkkionkijaksi. 4 Tuntii itse kalastusta on todella lyhyt aika. Samas paikas jumiteltiin , hauskaa oli , mut mä en ollut tyytyväinen täplismäärään. Puolet hiljasempi tahti ku treeneis. Eli tultii tokaks joukkuekisas 71 tokol. Rouva pokkas ykkössijan suurinkala-sarjas. OV oli yksilösarjan kolmas tuloksel 33 tokkoa ja mie hyvänä kutosena 24 tokol.
Kisan aikana mulle alko avautuu täplisten onkimisen salat. Asiaa varmasti auttoi että kattelin vierest miten OV (kalamaraton voittaja 2011) ja Jari Tuiskunen (Erälehden kolumnisti & fongarikurko) täpliksiä kurittivat. No ens kerral ollaan satatäbäwarmasti saletisti valmiimpia kuritus puuhiin. Hauskaa oli ja kiitokset osanottajil. Vuos on aina pitkä aika odotel kalamaratoonii niin tämä hieman lievensi tuskaa. Voittajat sai siis 93 täplist. Emännän jytky oli 20,0cm ja 97.9g. OV oli yksilökisan 3. ja mie 6. Ja eiku matoa koukkuun ja kalaan ... soronoo
