Translate

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Katse tulevaisuuteen... 26.5.2013

Tänään 26.5.2013 meitä siunattiin mustatokko fongolla. Maratonin jälkeiset, seuraavan maratonin treenit voi nyt hetkeksi unohtaa. Uskomme että vesienlämmöt vastaavat vielä maratonin ajankohtaa ja näin ollen kuvan kaveri tulee nousemaan treenien osoittamasta kohdasta maratonissa 2014.


Tänä vuonna kisassa puuttumaan jääneitä lajeja: Mustatokko, Liejutokko, Säyne, Toutain, Karppi. Näitä siis kisassa yritettiin, mutta eivät nousseet. Uskon, että kolmekin näistä lajeista voisi sinetöidä paikan kolmen joukossa. Ensimmäistä kertaa on tosissaan puhuttu ääneen Kotkan valloituksesta. Podiumsijoitus riittäisi meille, että tyytyväisenä voisi lähteä 2015 toteamaan kuinka vaikeaa Kotkassa on menestyä.

Fongaus Bongauksia löytyy mustatokon jälkeen 35 tälle vuodelle. 40 suustakoukutettua on jo melkein satatäböwarmasti saletisti natsannut. Pakkofongailuista voisi pitää vapaata vuoden 2014 ja keskittää kaiken energian lopullisen tavoitteen saavuttamiseen. Siis sijoitus 1-3 Kalamaratonissa 2014.

Mitäs siitä neljästäkympistä siis puuttuikaan? 1. Piikkimonni 2. Puronieriä 3. Harjus. 4. Made 5. 5-piikki Muita : Karppi, Ankerias, Kampela, Nokkakala, Turska, Isosimppu, Lohi, Nieriä, Miekkasärki, Rautu jne...

lauantai 25. toukokuuta 2013

Toutainpiina ohi tältä vuodelta - Suvannolla loiskii

Viikko kulunut maratonista ja vapaa viikonloppu. Kalamaraton 2014 treenit oli saatava täydellä höyryllä käyntiin. Takana iltavuoroviikko duunissa ja aamupäivät paikkailtiin maratonhässäkän aiheuttamaa univajetta. No ei sitä täysin aamuja nukuttu viikolla, vaan suunnittelunkukkas-vihkosessa sivut alkoivat täyttyä. Tähtäin on selkeästi Kalamaraton 2014, eikä esimerkiksi 40 suustakoukutettua fongoa tälle vuodelle.

Mustatokkoa emme ole koskaan maratonissa saaneet ja tähän täytyy tulla muutos. Aamulla pakattiin kamat ja lähettiin ruoholahden täplishelvettiin. Ensiksi käveltiin molemmat puolet päästä päähän ja yritettiin saada telepaattinen yhteys mustatokkoihin. Jostain syvyyksistä olimme kuulevinamme täplistenruntelemien mustisten hätähuudon.

Eiku vehkeet veteen. Täplistä nous 1kpl/2min tahtiin ja Paulalla käväs 700g Lahnakin näytillä. Jotenkin alkoi tuntua että kisassa tämmöinen lottoaminen ei vain vetele. Onget lojuivat vedessä ja käytiin läpi treenikuvioita. Yksi laji erottui kiireellisyydellään, nimittäin toutaimet eivät enää kauan suvannolla hillu.

Siispä suvannolle. Paula lähti asioille ja ukko pääs kiukulla repii toutsii niinkuin 2 kevättä tässä on jo pidempään rimpuiltu. Ilman toutsia siis. Nyt olo oli kuitenkin luottavainen, sillä vierestä on päässyt seuraamaan, millä ja miten Toutsit saadaan haaviin asti. Aloitin taas hakemaan oikeaa viehettä niin että vaihto 10 minuutin välein. Toutsit loiskivat ajoittain siellä täällä heittoetäisyydellä.

Pari tuntia siinä tais vierähtää. Kerkesin haavitsemaan muille kalojakin. Eräs ukkeli ei uskaltanut nostaa kilon lahnaa muurille. Ja eiku apuun. Toinen haavitseminen olikin mielenkiintoinen kun isä ja poika olivat muurilla kalassa ja pojan jigiin iski yli kilon kuha. Kuha oli kuulemma pojan ensimmäinen ja isän hätä suuri saada haavi jostain. Juoksin 30 metrin päästä tuomaan haavia. Poju sai komean kuhan :)

Ehkä joku yläkerrassa seurasi mun haavitsemisurakkaani, koska kohta alkoi tärähdellä. Ensin tärähti niin että ranteissa tuntuu vieläkin. Toutain pläjäyttii kuvaan kiinni ja suoristi koukun ja irtos. Fiilis oli korkealla. Nyt on oikea viehe, väri, uinti, uittotyyli. Ja eiku jarrua löysemmälle ja toistamaan mitä tein. 10 minuuttia kerkesin heitellä kun Tärähti taas. Pari sekuntia ja tuntui kuin ois irronnut. Pari sekuntia ja tärähti pysyvästi kiinni. Ei voi oikein verratta iskua muihin kaloihin. Toutsi tuntuu todella kiukkuiselta elämänmuodolta.

10 metrin päässä kala ja aloin hapuilla haaviani. Olin niin innoissani että kädet tärisi ja aivot löi tyhjää. Varmasti näytti todella koomiselta huojua muurinreunalla toisessa kädessä haavi ja toisessa virppa jota nyki kiukkuinen toutsi viime metreille asti. Onneksi eräs vierestäkatsoja huusi että tarviitko apua. Kyllä tarvitsin sillä tämän kalan halusin ylös. Kaveri oli ammattimainen haavitsija ja Toutsi tuli ylös. Kiitin sydämellisessti kaveria ja kysyin vielä voiko hän nappasta vielä kuvan.


Siinä se nyt lepää. En uskalla taaskaan arvioida kauanko on tätäkin kaveria etsitty sen ensimmäisen toutsin jälkeen. Tämä siis elämäni toka toutsi ja Eka Stadilainen Toutsi mulle ikinä :) Mittaa fisulla oli 58cm ja painoa 1,93kg. Eli uus rekoordi kuitenkin. Vuosifongo 34. Enään 6 lajia neljänkympin haamurajaan :)

Tästä on hyvä lähteä iltatreeneihin. Soronoo ja fongoa tulloo!! :)

perjantai 24. toukokuuta 2013

Mätäjoella 24.5.2013 Myrkkyvuodon jälkeen - elämää etsimässä

Kalamaratonin jälkeinen iltavuoroviikko oli taas niin uuvuttava että vesien äärelle päästiin vasta perjantaina duunien jälkeen. Kai se vaatii oman aikansa, että kroppa tottuu normaali rytmeihin 3 viikon univajeen jälkeen.  Suunnitelmat olivat selvät. Tarkoituksena oli löytää ihan mikä tahansa elävä otus pinnan alta, myrkkyvuodon alapuolelta.

Kamera muutttaa hämärän valoisaksi. Saavuin mestoille vaille 23:00.


Ensimmäisiä havaintoja olivat vedenkorkeus ja virtaamat, jotka olivat reilusti kasvaneet sateiden ja HSY:n vesijuoksutuksien johdosta. Seuraava havainto oli voimakas tärpätin haju joka keskittyi kapeikkoihin ja patoihin. Ensimmäisenä oli mielessä etsiä eläviä kaloja, joita oli joka reissulla löytynyt joka puolelta. Aivot eivät vaan käsitä miten kaikki voisi olla tuhottu. Kun näin kuolleiden matojen massat rannoilla ja pyörimässä akanvirroissa, niin ymmärsin kuinka totaalista tuhotyö on ollut.


Päätin haravoida 400 metrin matkan, jolta normaalisti valokeilaan osuisi 30-50 kalaa. Paikat olivat jo tuttuja ja tiesin mitä etsiä.






Lisääntynyt virtaama ja vedenkorkeus oli kuljettanut kuolleet kalat alemmaksi jokea. Valokeilaan osui tutkittavalta pätkällä vain yksi raato.



400 metrin matka oli lohdutonta katseltavaa. Ei mitään elämää.  Päätin vetää saman matkan takaisin päin. Mihinkään ei ollut kiire ja uppouduin valokeilan lumoihin. Onneksi haravoin saman matkan takaisin. Olin jo luovuttanut elämän suhteen kun valokeila tavoitti kalan. Sydän sykki ilosta. Veikkaan että näkemäni kala oli kestänyt koko Shelsoll A 100 kylvyn ja selvinnyt hengissä alueella, missä lähes kaikki ovat kuolleet. 

Toivo elää!!! Palataan asiaan kun tärpätti lakkaa tuoksumasta. Toivottavasti kalojen ruokaa olisi myös selvinnyt vuodosta hengissä. Toivotaan että joskus löytyisi tutkijoiden raportteja pieneliöiden kohtaloista. Tämä oli vain hajanaisia havaintoja Mätäjoesta 24.5. myrkkyvuodon jälkeen, Kalabongarin silmin.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Kalamaraton 2013 - Kuka määrää täällä?

En olisi ikinä uskonut, että puolen vuoden maraton-höyryämisen jälkeen, Paula sanoo matkalla Honkaluotoon, että ei me tehdäkkään niinkuin olet suunnitellut. Ukko hiljeni kerta laakista, mutta lupasi harkita asiaa. 2 minuuttia harkittuani, puolen vuoden reitityssuunnitelma heivattiin ikkunasta pihalle, Siilitien metroaseman kulmilla. Oli siinä Ukolla pala purtavana pari tuntia ennen starttia. Aivokopan 1 kilotavun matikkaprosessori veti syntax errorit kun paniikissa yritti laskea matka-aikoja. Pakko oli buutata aivot ja alkaa laskemaan. 10 lajin näyttö lensi samaan suuntaan VKS:sien ja Viikinlampi-alotusten kanssa. Samaan syssyyn yöksi varatut eväät saivat kunnian tulla syödyksi valoisalla. Tähän uuteen suunnitelmaan ei pikaruoka-mättölät olisi tarpeeksi pikaisia. Hiljalleen aloin toipua shokista ja aloin ymmärtämään uuden suunnitelman valoisia puolia. Komento oli muuttunut ja Paula määräsi tahdin.

3 viimeistä viikkoa oli tullut treenattua ankarasti joka päivä. Kroppa huusi Hoosiannaa kun aamulla aikaisin kalaan, kalasta iltavuoroon duuniin ja duunista yön pimeyteen lirkkimään. Treenit olivat menneet yli odotusten monen lajin osalta. Esim meille niin mystinen Säyne notkui 4 kertaa siimanjatkeena. Lahnaa nousi kolminkertainen määrä edellisvuosiin verrattuna. Mustatokkokolo oli löytynyt. Liejutokot löytyivät ja olo oli luottavainen. Olo oli niin luottavainen, että viime hetken reittimuutos hyväksyttiin yksimielisesti. Treenien perusteella alkuperäinen tavoite 27 lajia muutettiin 28 lajiin. Sijoituksellisesti tähtäsimme sijoille 6.-3.

Sanoin ennen kisaa Paulalle että mun pitäis höyrytä 10 vuotta ennenkuin keksisin näin nerokkaan suunnitelman. Annoin reitille täyden tukeni.


Uuteen suunnitelmaan ei myöskään kuulunut kuvaaminen. Hyvin harvat olivat ne kerrat kun kisassa kaivettiin kamera esiin. Nyt lähdettiin tekemään oikeasti tulosta. Vuosi sitten kuvittelin että annoin treeneissä kaikkeni niin nyt vedin tuplasti kovempaa. Jos olisin halunnut nukahtaa hetki ennen kisaa niin ei olisi ollut mikään ongelma. Treenien runtelema kroppa pilkki jo ennen lähtöä ja haukottelin taukoamatta. Tästä on hyvä lähteä vetämään vuorokausi täysillä, nukkumatta, puutteellisin eväin.

Lähtölaukaus kajahtaa! Salosen Juhan reaktio on nopeampi kuin puoli-unisen kroppani. Salonen säntää edelläni kuin Karibu tundralla. Pinnistän kropasta kaiken että pysyisin perässä. Sytkäri lentää laiturille kolisten ja pumppuni vetää rytmihäiriön. Kännykkäkö lensi? Pakko kääntää katse taakseni. Sytkäri... jääköön sinne. Hyvä hetki pitää pieni tauko tupakoimisessa. Juoksen aloituskohtaan. Onget veteen. Seipi nousee 12:09. Ongimme hetken vielä ja ylös tulee salakka ja ahven. Lähdetään menee. Tuli mitä pitikin tulla.

Seuraava pätkä on sitten sen verran HYSHYS että päätettiin Paulan kanssa pitää omana tietonamme. Ajelemme ympäri Helsinkiä ja poimimme lajit uudessa järjestyksessä. Kaikki meneekin putkeen kunnes kohteena on Lahna. Edellispäivien treeneissä niitä nousi runsaasti. Mikä siinä lahnassa taas mättää. Onko laskenut vesi tukkinut Lahnojen suut vai puuttuuko syöteistämme tupakan katku? Lahnan kohdalla puhuimme ensimmäisestä PUMMISTA. Kaikki muu oli natsannut saletisti. Lahna luovutettiin ja seuraavaksi löysimme itsemme VKS:n muurilta vimpaamasta.


Muurilla oli taas ihan tarpeeksi viuhuvia siimoja. Vierekkäin ei päästy onkimaan. Hetken kuluttua kuului riemun kiljahdus kun isompi kala kokeili Paulan vavan kestävyyttä. Vimpako se siellä nousee? Ei prkl sehän on lahna :) Seuraavaksi notkuu mun vapa. Vimpa nousee heti perään. Ollaan taas kisassa mukana. Vielä haetaan Allikkosalakka ja sit käydään 10 lajin näytös.


Vimpa oli sen verran massiivinen että oli pakko punnaa. Vaaka osoitti lukemaa 390g. Ja eikun Viikinlammel. Olin viritellyt sellaisen ottipelin että kävelin rantsuun ja 4 sekuntia ja menoksi. Oli siinä taas muilla ihmettelemistä. Tarantellat lähti kohti Honkista.

Kello veteli jo vaikka mitä kun lyötiin 17 lajia tunnistukseen.


10 lajin näytölle tuli ajaksi 18:50. So Whot, kuultiin että oltiin aivan kirkaimmassa kärjessä.


Siitä vaan tunnistamaan lajeja ja purkamaan meidän hyshys-reititystä.

Matka jatkui mätikselle. Joen pinnan peitti joku ruskea schaiba. Mun minivaapuni eivät olleet iskussa. Onneksi Paula otti virppavastuuta ja koukutti 20 minuutin jälkeen suurimman mätishaukemme ikinä.


Ja kuvan hymyä riitti pitkälle kisaan. Lajeja kasassa 18 ja Kalapuikkojen kanssa hallittiin kärkipaikkaa.

Seuraavaksi suunnattiin silakan perään. Litkan avaamisessa kesti ja niin kesti silakallakin. Muurilta ei noussut silakkaa. Lisäsin litkaan ohutpeltisen hopeisen Professoriuistimen ja juostiin sillalle. Yksi lasku ja yksi silakka ylös. Laji 19 ylhäällä.

Seuraavaksi liidettiin kohti treenattua täpliskohtaa ruoholahdessa. Moikattiin Käpylän Jaria ja kuultiin ettei nouse edes täplistä. No eikun onget veteen ja 3 min ja täplis ylös. Kehoitettiin Jaria siirtymään meidän mestoille.Ruoholahden kanavalla oli kymmenittäin maratoonilaisia ja taisivat ihmetellä että mitä me siel kävästiin paris minuutis hakemas. Lajeja kasas 20.

Tuhatta ja sataa paineltiin seuraavaksi voimakkaita tunteita aiheuttavaan mestaan mätikselle. Tarkoitus oli lyödä jengille luuta kurkkuun ja aiheuttaa hämmennystä muissa joukkueissa. Kohteena oli uusi laji Helsingin maratooniin ja ajatuksena oli ottaa tämä yökala valoisalla. Kun saavuttiin mestoille niin ei satanut mutta salamoi ja jyrisi. Astelimme autolta kohti hot spottia ja luontoäiti päätti pistää sellaisen ukkosmyrskyn niskaan että hetkeen ei tullut mistään mitään. Pisarat loiskivat pinnasta korkeuksiin ja mahdotonta oli nähdä pinnan alle. Aikani kiertelin mestoilla ja sateen vähetessä siirryin takas tarkoille koordinaateille. Uusi laji Helsingin Kalamaratonhistoriassa oli käsissäni.


Nähtäväksi jää miten laajasti Teknos puhdisti Kivennuoliaisen kartalta. Asiaa en jätä tähän vaan aion käydä lähitulevaisuudessa selvittämässä.

Lajeja 21 kasas ja siirryimme kai ensimmäistä kertaa kärkeen. Tiukkaa oli vääntö kalapuikkojen kanssa. Ei voi olla satavarma. Fiilis oli huippu ja tiesimme että kuhaa ei ollut tullut treeneistä, mutta päätimme käydä rentoutumassa jigittelyn parissa ennen raivokasta lirkkiyötä. Ukkosmyrskyn jälkeen Kuhamestoilla vallitsi mitä mahtavin keli. Meri oli tyyni ja auringonvalon rippeet kajastivat kaukaisuudessa. Hymyilimme ja välillä nauroimme. Sanoin että koskaan en ole ollut näin rentona kisassa.

Kun kello löi tarpeeksi, oli siirryttävä lirkkimestojen suuntaan. Tultiin rantsuun ja kuultiin OV:ltä että liejutokkoapina könyää selkämyksiin. Sanoin et eiku mennää hakee se ekana pois. Joo puolet pimeästä ajasta etin liejutokkoa ja jätin kaiken muun lirkkimättä. Liejutokko PUMMATTIIN vaikka se oli treeneissä nälkäisempi kuin hietatokko. Lopulta oli siis pakko lirkkiä Hietatokko, Kivisimmppu, Kivinilkka ja Mutu. Mustatokkoja ei näkynyt missään. Vesi oli laskenut niin alas että treenikolo oli ilmassa. Taas tuli PUMMI mustatokosta. Lajeja oli kasassa 25 ja eiku suunnattiin kisan ekalle lämpimälle aterialle. ChicosBurgerit lärviin ja karppaamaan. Kaikki oli niinkuin pitikin. Karppi näyttii 5 cm ilmassa selkänsä ja melkein törmäsi kohoon. Mutta miksi ei kelpaa olemattoman pieni, vahva koukku, syötin peitossa. Ei vaan mene aina jakeluun. 2 tuntia vierähti siinäkin. PUMMI mikä PUMMI. Ja eiku suvannolle n. 05:30 puuttuvan kuhan perään. Välillä vetelin lusikalla toutsia, mutta tuloksetta. Väsymys alkoi painaa toden teolla. Jigitin, mutta pilkin. Kokemus sekin. 2,5h oli jigitelty ja pakko oli tehdä jotain eri tavalla. Siirryttiin tois pual jokke ja siel se kuha venaskin.


Kun nostettiin kuhaa ylös niin katoin et ei juma se on hieronu pyrstöstään pari sentiin veks. Ja eiku mittanauha kehiin. 42cm thank you ja Kiitos. Laji numero 26 handussa.

Kuhan ja Kirbeli härdeemin väliin mahtui erinäisiä säyne viritelmiä, jotka tuottivat tuttua PUMMI leimaa.

Loikataas suoraan kirbeli härdeemiin. Ensimmäistä kertaa päätettiin ottaa kirbeli onkimal. Olin viritellyt mielestäni hyvät vehkeet ja ei siinä kauan mennyt ku kirbeli sinetöi lajimääräksemme 27. Koska liejutokko oli monelle niin vaikea, olimme tyytyväisiä itseemme ja totesimme että pääsimme tavoitteeseen.



Vaikka väsymys ylsi kisassa rekoordi sfääreihin niin silti olimme rennompia kuin koskaan aikaisemmin. Ehkä meidän oli vuoro ottaa hetkellisesti vastuu Luoteis-Helsinkiläisestä Letkeästä kalastuksesta. Tänä vuonna suurin harmituksen aihe oli kisoista puuttunut Siloneulojen joukkue.

Vasta kun tulokset julkistettiin niin kuulimme sijoituksemme. Viides sija lämmitti mieltä ja saimmehan hetkellisesti kokea miltä tuntuu painella kisan kärjessä. Nyt kun sitä pääsi maistamaan, ei meitä pysäytä enää mikään. Seuraava tavoite ei voi olla mikään muu kuin palkintopallille.

Kiitokset Järjestäjille, avustajille ja kanssakisaajille. Tää on paras harrastus ikinä.

Onnittelut AC Deliriumille, Kalapuikoille ja Kuningaskalastajille kärkisijoista. Mutta lisäisin pienehkön kehoituksen varovaisuuteen nimittäin vuoden päästä voi tuuli käydä Podiumilla.



KIITOS KIITOS KIITOS! :) Kaikille kaikesta!

20.5.2013 Isku mätäjoen sydämeen....

Koulutukseltani olen kemianteollisuuden prosessinhoitaja vaikka viimeiset lähes 10 vuotta ovatkin vierähtäneet rakennus ja varasto hommissa. Muistan kun hain Pitäjänmäen Teknoksen maalitehtaille töihin pian valmistumisen jälkeen. Haastattelu kesti lähes 2 tuntia ja sisälsi kierroksen tehtaalla. Fiilis oli korkealla ja olin jo varma että pääsen 10 min työmatkan päähän töihin. Haastattelu päättyi laushdukseen. Olet ylikoulutettu ja et tule täällä viihtymään.

Mikä on sitten vaatimustaso päästä Teknokselle linjaamaan liuottimia oikeisiin poistoputkiin?

Mätäjoesta kehittyi yksi tärkeimmistä treenikohteista Kalamaratoniin 2013. Määrällisesti 3 valosan treeniä ja 4 yötreeniä. Työpaikkani osallistui 29.9.2012 mätäjoen kunnostustalkoisiin. Itse en kalastuksiltani paikalle päässyt, mutta kyseisen tapahtuman raportit, niin sisäisessä tiedotuksessa kuin netissäkin, jäivät mieleeni elämään omaa elämää. Eräältä maratonilaiselta sain vahvistuksia epäilyksiin eräästä uudesta lajista ja tämä sinetöi projektin "uusi laji Helsingin Kalamaratoniin 2013".

Treenit alkoivat valosalla jolloin kuvasin pitkiäkin pätkiä joesta, miettien potentiaalisia paikkoja yökalastuksiin. Mitä enemmän tuli vietettyä joen varsilla aikaa, sitä enemmän aloin ymmärtämään, miten joen tila on kohentunut ajoista, kun puisto-osastolla, meidät määrättiin raivaamaan joki auki, Strömbergin putoukselta alaspäin, 100m matka. Tämä tapahtui vuonna 1997.

Paulalle tuli hehkutettua kisan alla että meillä on todella potentiaalinen joki kaikista lähimpänä maratonkohteena. Jo vuotta ja kahta aikaisemmin olin ihastellut veden kirkkautta Talin Golfkenttien läheisyydessä. Kuulimme ennen kisaa tietoja kalakantojen runsastumisesta ja kalalajien rikastumisesta. Oli niin hyvä fiilis. Mähän voin fillaroida pitkin jokea vaikka joka päivä ja treenata kaiken näköstä.

Kun aloitin 2013 yötreenit mätiksellä niin ensimmäistä kertaa pääsin seuraamaan kalojen kutua yön pimeydessä valokeilassa.


Kuva on ensimmäiseltä yötreeniltä. Särkikalat kutevat hyvinkin elävinä. Näky oli vangitseva ja särkikalat peittivät 30 metrin matkalta koko joen pohjan.

Samalla reissulla löysin ensimmäisen kohdekalani ja sain ensimmäisen vielä vapavälinein koukutettua ylös astikin. Yötreeneissä alkoi näkyä muitakin valopäitä ja ymmärsin että sana on kiertänyt ja mistään megaässästä tuskin on kyse.

Kohdekalojen kutuparven löytyminen oli kanssa sykähdyttävä hetki. Arvostukseni Mätäjokea kohtaan nousi taivaisiin asti.

Todellakin asustelemme potentiaalisen jalokalajoen lähistöllä. Maratoonari tietysti pisteyttää lajit 1=1 pojo, mutta tietyt lajit kertovat joen tilan huomattavasta parantumisesta.

Nyt tässä itsekkäästi puran ahdistustani tekstin muotoon, mutta pitää muistaa kaikkia toimijoita jotka ovat vuosia kunnostaneet mätäjokea. Kärkipäässä Virtavesien hoitoyhdistys ja Helsingin Perhokalastajat. Lisätkää jos joku jää mainitsematta.

Tuli kalamaraton 2013 ja sen seitsemän treenikerran sadonkorjuu hetki.


Tätä kaveria etsiessä tuli valokeilassa nähtyä useita taimenenpoikasia.

20.5. Päivä jälkeen maratonin.

Teknoksella linjataan liottimet sadevesiviemäriin. Hiljainen tappaja valuu suoraan Mätäjoen sydämeen siirtolapuutarhojen kohdalla. Itku meinas päästä kun näin kuvat linkistä

http://www.tuomasheinonen.com/blog/ymparistotuho-helsingin-matajoella-20-5-2013/#.UZqAUOYZnQ8.facebook

Vaikea kirjoittaa Kalamaraton 2013 kisaraporttia. Jos nyt sai hiukan purettua ahdistusta niin huomenna yritän.


maanantai 20. toukokuuta 2013

Kalamaraton 2013 tulokset


Kalamaraton 2013 kokonaiskilpailun tulokset

SijaNimi10 lajin saantiaikaLaji lkmKaupunkiLajilista
1AC Delirium14:3830HelsinkiLajilista
2Kalapuikot13:4529HelsinkiLajilista
3Kuningaskalastajat14:4928HelsinkiLajilista
4AC Tremens13:5727HelsinkiLajilista
5Heittokala Tarantella18:5027HelsinkiLajilista
6Mutu Tuntuma14:3325HelsinkiLajilista
7Töt-törö15:1125HelsinkiLajilista
8XXL-Kalastajat16:4925HelsinkiLajilista
9SKES Taimentiimi13:5424HelsinkiLajilista
10Länsituuri16:2624HelsinkiLajilista
11Hakuninmaan limbo14:2223HelsinkiLajilista
12Sprõtit Õlis15:4023HelsinkiLajilista
13Erittäin epävirallinen saksan maajoukkue15:4723HelsinkiLajilista
14Suamaton Yhteistyö18:2823HelsinkiLajilista
15Helsinki Anglers Finland14:0422HelsinkiLajilista
16Kukku Hukku14:5822HelsinkiLajilista
17Kluuvinlahden Kalastajat: Villi Lohi!15:2022KotkaLajilista
18Pasurimafia15:4522HelsinkiLajilista
19Pohjois-Karjala Opiston lirkkijät16:2822HelsinkiLajilista
20FC Mato23:2622HelsinkiLajilista
21Vallilan Guru & Humala115:3521HelsinkiLajilista
22Haperot haspelit 110:2121HelsinkiLajilista
23AC nappasko14:3520HelsinkiLajilista
24S.A.A.P.A.S04:1820HelsinkiLajilista
25HKV Legends14:2819KotkaLajilista
26Vallilan Guru & Humala 214:4719HelsinkiLajilista
27Huljuttajat16:5519HelsinkiLajilista
28Orpo katse18:2219HelsinkiLajilista
29P.A.S. kalassa13:3018KotkaLajilista
30Kurä14:3018HelsinkiLajilista
31Team Rocario15:3318HelsinkiLajilista
32Rasputiini15:5518HelsinkiLajilista
33Team 9916:3018HelsinkiLajilista
34Mäskiposket16:4518HelsinkiLajilista
35Cephalus auki17:1518HelsinkiLajilista
36Kymin Naaraajat20:2418KotkaLajilista
37Team Salakka20:3518HelsinkiLajilista
38Kolmipiikki21:0018HelsinkiLajilista
39Kumikalat11:2018HelsinkiLajilista
40Fc Noppa17:5417HelsinkiLajilista
41Partahauki12:0017HelsinkiLajilista
42Pakko kalastaa15:5216HelsinkiLajilista
43Fish & Remoulade16:3216HelsinkiLajilista
44Kalatoonarit16:3416HelsinkiLajilista
45Fc Flädäri18:3916HelsinkiLajilista
46HKV19:4216KotkaLajilista
47SKES-Törkyturvat19:5016KotkaLajilista
48Kembal Fun22:0016HelsinkiLajilista
49Madonkantajat22:2916HelsinkiLajilista
50Löysät siimat 216:1615HelsinkiLajilista
51Kemball Pro20:2515HelsinkiLajilista
52Team kalapullat21:3515HelsinkiLajilista
53Team Suutari11:2315HelsinkiLajilista
54Pohjanoteeraus7:014KotkaLajilista
55Team Rokastajat15:5014KotkaLajilista
56VLT15:5214HelsinkiLajilista
57Keijukalat22:2114HelsinkiLajilista
58Enkelikalat22:2614HelsinkiLajilista
59Salasilakka11:5214HelsinkiLajilista
60Vimpauttajat15:3313KotkaLajilista
61FC MaTo Ladies20:4513HelsinkiLajilista
62Onnen Onkijat21:2313KotkaLajilista
63SYP22:1213HelsinkiLajilista
64FC MaTo Seniors22:5313HelsinkiLajilista
65Kurkon Pojat00:1513HelsinkiLajilista
66Team ORAL 100:1913HelsinkiLajilista
67Team ORAL 200:2313HelsinkiLajilista
68Hertsikan tärppi ja otti12:0013HelsinkiLajilista
69Team Saka9:012KotkaLajilista
70Team Sällilä16:5012KotkaLajilista
71Tuhelot22:5812HelsinkiLajilista
72Fc Lampaat00:4012HelsinkiLajilista
73PoNoVo07:3211HelsinkiLajilista
74SOL fish21:2311HelsinkiLajilista
75FonGee22:0510HelsinkiLajilista
76Lammin lahnat09HelsinkiLajilista
77Koukku Poskessa07HelsinkiLajilista

lauantai 4. toukokuuta 2013

Maratoonihiljaisuus kunnes koittaa pokaalien jako 19.5.2013

Treenit ovat edenneet suunnitelmien mukaan ja ollaan päätetty pitää lähes kaikki, HYSHYS-jutut, omana tietonamme. Tämä on tietysti tylsää aikaa bloginlukijoille, mutta myös harmittaa allekirjoittanutta. Jos nyt jotain pientä uskaltais paljastaa.

Paula pisti perheen Lahnarekoordit uusiksi treeneis 950 grammasel yksilöl.



Silakkaakin irtoaa vielä, mutta mites 18.5.?


Vieraslaji, mutta siisti ainakin vuoden eka ja maratonyksilö.


Maratoonin jälkeen sitten kattavaa raporttia. Toivottavasti ylitetään odotukset niin blogitekstiäkin syntyy helpommin. Mutta jos menee kaikki täydellisesti niin sit kaikki menee HYSHYS osastolle. Helppoa, eikö?