Translate

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Valkjärvi 12.1. Toinen yritys + 13.1. Espoonlahti

Sen verran jäi ensimmäinen reissu kaivelemaan mieltä, että ajatukset singahtivat Valkjärvelle pitkin arki aherrusta. Jokaista työpäivää kuumotti armoton tuska päästä pilkkifongoilemaan. Lauantain kohteeksi oli valittu Valkjärvi ja sunnuntaille suunta lauantain saaliin perusteella. Valkjärvestä piti käydä fongaa ainakin kiiski, ja särki, ehkä kuha tai hauki.



Mestoilla olltiin hyvissä ajoin ennen auringon nousua. Pakkasta tais aamulla olla jotai 13 astet. Keli oli kuitenkin tyyni ja oltiin hommattu ekaa kertaa jotai käsien ja jalkojen lämmitys pussei. Pussukat muuten tulivat ihan tarpeeseen. Reittisuunnitelma oli piirretty tällä kertaa järven etelä päähän. Joku uimaranta siin tais olla. Oiskohan ollu joku Tiuran-ranta tai jotai. Tosta kallioseinän vierest alotettiin pilkkirupeama joka päättyisi vasta kun aurinko laskisi puiden taakse. Seinämän vieres oli heti varmaan 5 metrii syvää. Odotukset olivat korkealla. Meil oli tahtina pilkkii 5-10min yhel reijäl ja sit painelle 15m eteen päin. Eteen päin tarkoitti aamupäivällä että kierrettiin ton poukaman reunoja. Hiljasta oli ensimmäiset 6 reikää. Pilkkeinä oli pikku pystyt joiden alla monofiilitapsil morrit. Syöttinä pari kärpäsen toukkaa. Kun mentiin tarpeeks matalalle niin lopulta alkoi nousta pikku silppu-ahventa. Silpuista ei paljoo viittiny pakkases ottaa kuvia. Mutta saipahan Paula ylös yhden kuvattavankin.



Kiva piriste, mut ahvenfongot löytyy molemmilta. Puuttuvat lajit loistivat poissaolollaan. Kyllä me kauan aikaa uhrattiin matkalla poukaman päähän. Välillä ryystettiin kuumaa mustikkakeittoa. Poukaman pääs vaihdettiin lajia ja iskettiin pilkeiks tasuria ja helmiräsäsiä. Mä tavottelin tasuril kuhaa tai haukee ja Paula räsäsil haukee. No se ei ollu hauska pätkä ulos poukamasta. Ei tainnu tulla kalana kalaa, ei nypyn nypyy. Lopuks vedettii pitkä pätkä kohti Lahtelan vai lähtelän uimarantaa, jossai meidän biili oli parkis.





Pakkasta oli tos vaihees 14 mut kivasti aurinko piristi mieltä ja ehkä jopa hieman lämmittikin. Pilkkijöitä oli järvellä melkein parikymmentä. Mitäköhän ne muut veteli kun meille suotiin vain ahvenaa. Eteläpää oli fongojen suhteen pettymys. Oltaispa menty vaan pohjoispäähän metskaa puuttuvaa särkee. Sinne mistä Paula sen repi 6.1. Tuol kuvan oikees nurkas oli joku posse ja aateltii lopuks kopasta niitten vasemmanpuoleinen nurkka. No ei sielt mitää tullu. Oli aika lopetella. Aurinko painui puitten taa ja lähtiessä auton mittari näytti 15 pakkasta. Hetki kiroiltiin puuttuvia bongoja ja sit optimistisina suunnattiin katse Sunnuntain 13.1. Espoonlahen kopasuun. Sieltä irtoo ainaki Pasurii :)


Espoonlahti 13.1 Pasurikarkelot merellä. 

Valkjärven jäiden pauke ja ulina kaikui vielä korvissa kun suunnattiin sunnuntai-aamuna kohti Espoonlahden miljoonia Pasureita. Muistissa oli vielä hyvin viime kevään särkikala karkelot kyseisestä mestasta. Tavoitteet oli asetettu tälle viikolle niin että pärjäisin edes alkuvaiheessa Pilkkifongokisoissa Kalansaalis.comissa. Pärjäämiseen tarvittaisiin sunnuntailta ainakin 3 fongoa. Odotukset olivat korkealla ja askeleet kiihtyivät kun kuulimme merijään paukkeen.





Siellä se siintää. Espoonlahti ja tuhannet kiisket ja särjet. Pakkasta ei ollut kuin 9 aamutuimaan. Tuuli tuiversi jotai 5m/s ja se pikkasen pisti näpit jäätymään, verrattuna lauantain -13 ja tyyneen keliin. Ja sit päästiin jäälle. Ja eiku viime keväänä hyväksitodetuille Pasurimestoille. No ei sielt kuulunu midist. Paula tietyst repi pikana kiisken ja Pasurin, mut mulle tais tul joku huuhaa mini ahven ekaan puoleen tuntiin. Voi sköndä, Särkikalat eivät siis ole keväästä talveen paikoillaan.




Siin se ny on. Paulan fongo numero 4. Pasuri. No en mä ny heti lannistunu. Fisut vaan piti ettii. Ja niinhän me etittii. Ja arvatkaas mistä ne löyty? No eka sain Kiisken. Fongo numero 3.



Kiisken jälkeen rupes löytyy. Nimittäin paineltiin keskelle lahtee syvälle. Sielhän ne Pasurin jurpot köllötteli.


Niitä tulikin sitten joka laskulla. Parikyt ku oltii revitty ni todettii et ei tääl mitää Särkee oo. Piti taas ottaa uutta suuntaa.



Tos loppu vaihees lakkas kiinostamasta potkii niitä takas reikään. Kaikki pasureit. Ei särkii eikä muitakaan puuttuvia. Otettii uus suunta ja vaihettii tasureihin ja lähettii kaislikoitten reunaan metskaa haukee ja kuhaa. Siel mitää haukii ja kuhii edes ole. No loppu reissu vedettiin sit tuloksel Ana 1 ahven ja Paula 1 Kiiski. Nämä siis tasureil. Hiljast oli, mut olihan niit uusii fongoi. Tavoitteet oli viides fongos tänä viikonloppuna, mut neljään jäätiin. Ihan OK tunnelmat kuitenkin. Pakkasetki loiveni jonnei 7 asteesee reissun aikana. Ja eiku valmistautuu kärsii taas 5 päivää duunis ja sit pääsee taas fongojen perää. Jostai pitäs se särki hakee. Ja Kuha ja Hauki ja Kuore ja Made ja Lahna. Hillotella salakka joo joo. Irtoiskohan jostai Kirre hmm....

2 kommenttia:

  1. Tätä päivitystahtia on odotettu. Rapoja tutuilta vesiltä on aina mukava lueskelle. Meille tuolta Valkjärveltä ei ole ikinä tullut kuin kukkoahventa (joku isompi joskus ja muistaakseni joitakin särkiä), joskin kukkokala on ollut myös kohdekalana. Ihan jees mesta, mutta syvyyskäyrä on kuin leikkipuistojen uima-altaalla.

    mutta tärkeintä, kiitti päivityksistä
    Teemu
    Kalakerho Siloneula

    VastaaPoista
  2. Aina kun mieli on pirteä ja uskoa ja toivoa riittää, niin tekstiäkin irtoo ihan itsestään. Kiitos Kommentista. Kiva huomata että joku näitäkin seuraa :)

    VastaaPoista