Pilkkiloman kolmannen päivän tehtävä oli tipauttaa jo useamman tunnin kivinilkka-apina selästä. Eihän se paljoa paina mut klo:11 piti olla jo menos Paraisille luovuttaa mökin avainta. Onneks tuli nukuttua sen verran huonosti että pomppasin jo 06:30 kolistelee kamoja kuntoon. Aamusta oli tulossa aurinkoinen ja sen aisti jo kauan ennen auringonnousua. Seiskan jälkeen oltiin jo menos mestoil.
Todella hiljasta oli kalojen suhteen. Pariin tuntiin tuli 1 kpl mini ahvenia, siinä kaikki. En nyt tarkalleen muista kellon aikoi mut oisko jotai kymmenen mais sit tullu se kauan kaivattu kivinilkka. Just sillä hetkellä vaihdoin 1-haaraseen koukkuun. Oisko 3-haara ollut jotenkin liikaa varovaiselle syönnille. Tiärä häntä? Todellakin pistin pileet pystyyn. Viel ois vajaa tunti aikaa noukkii se Kuha-apina (eli elämän eka pilkki-kuha, täysin käsittämättömän kokonen apina siihen nähden kauanko oon sitä metskannu 3 talven aikana).
Ihana otus... joka kerta!
Ja eiku rantsuun päi. Kivinilkka tuli 25metrist ni nyt siirryin 10 metrin syvyyteen uittaa tasuria kuhan toivos. Naisväkikin saapui ihmettelee ja lätkäsin tyypeil pilkit kouraan. Duraceelilt puuttui viä härkis mut eiköhän se junttihärkis sit koukuttanu ihtensä mun tasuriin jee.
Eli tasuril härkis 10 metrist!
Naisväki nyki tasaseen tahtiin abboo ja minäkin viel yhe. Sit tuli kello tarpeeks ja käsky kävi et menox ny! Otin viel pari kuvaa kun kamat survoin reppuun.
Ja kohti uusia seikkailuja. Seuraavaksi vaikka kuha ja lahna. Ehkä made tai sorva. Nähtäväks jää. Ja koskaan ei voi tietää mikä sieltä tulee, mut taivas varjelee. Voikohan helsingin vesiltä saada ryöstäjäl mateen? sano se! Ehkä se pilkkimade pitää jättää tulevil vuosille? Huomen kuhaa, ylihuomen kuhaa ja madet , joo niin met teemmä :) soronoo!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti