Translate

torstai 25. elokuuta 2011

Satatäböwarmasti wimone pikahelppo Fongo Kivennuoliainen

Eilen 24.8. mietittii et joskos vaik läksis vanhankaupungin suvannolle kattelee oisko nousukalat saapunu  mestoille meuhkaamaan. No sinne suunnattiin mut hiljasta oli. Bongattiin ainoostaan koho-onkijoita vanhankaupunginkoskella. En muista millo ois koskel viimeks käyny ettei onki-jurpoja liikkeellä. Pitkäkoski pursuaa näit heeboja ja tuskin suomea ymmärtäisivätkään. Kuvas taustal jurpot.

No joo ei kohde fisui läiskimäs ni aateltiin et joskos kävästäs illan hämärtyes sipoonjoel tsiigailee kivennuoliaisten ottihalukkuuksia. Peli mestoil saavuttiin ehkä puol tuntii liian aikasin koska ei näkyny nuoliaasia. Iski jo pelko puseroon et vesi on noussu ja fisut huuhtoutunu mereen. Suunnittelin jo lähettäväni hätäviestin alan guruille, mut sit iski pimeys ja nuoliaiset ryntäs ulos koloistaan. Ei niit muuten liian valosal löydä. Täys pimees niit oli sit joka pualel. Ahnaasti ryystivät syötit koukkuineen töttörö-suihinsa.
Siin se nyt sit kimaltelee elämäni eka kivennuoliainen. Vuosifongo numero 37. Pari mä toin himaankin , iskin pakkaseen ja kuvailin päivänvalos tänää. Mut nii romu kamera et ei parempaa kuvaa tullu, mut laitetaan ny kuva.
Siihen tais lopullisesti loppuu helpot fongot. Jatkos kädää morjestaa 5-piikkei lohjal ja jos viel jaksaa ni madetta ja ankeriasta tilanteen mukaan. Ehkä sitä hietatokkoo viel kerran. Ei taida 40 fongoo nähdä päivän valoo tänä vuonna.

tiistai 23. elokuuta 2011

Ankeriaat IV toisix vimone Ankerias yö taikka vimonen.






200 matoa oli hurahtanu ja aurinko alkoi nousemaan. Ankeriaan suhteen pikkasen toi mesta epäilyttää mut ei voi urputtaa kun on mustaa valkosel et siitä sitä nousee aina kun saletisti natsaa. Seuraava reissu ankeriaan peräs suunnataan vanajanreitil jos nyt enää Ankerias nappaa. Jos nyt tulevana viikonloppuna hakis kivennuoliaisen niin se ois jo fongo nro 37. Nelkyt ois niin lähellä mut niin kaukana. Kai se sit on tuhat kertaa siistimpää vetää se nakerias kun tarpeeks on päätä seinään hakannu? Hietatokot taitaa uida jo talvehtimis syvyyksil. Madetta vois pohjaonkii kalanpaloil vantaanjoest. Ei samperi. Usko neljäänkybään horjuu. Ens vuon natsaa kyl saletisti.

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Poltinkoski, Kyrösjärvi ja miljoona säynettä

Pyhiinvaellus säyneiden perässä jatkui kalakaverin vinkin perusteella Ikaalisten seuduille. Nyt olis pakko saada säynettä sillä säästöt on hukattu kalojen perässä suhailuun. Kesän toinen lomaviikko oli vielä palkaton joten saldot on tuhottu pitkäksi aikaa. Perjantaina 12.8. suunnattiin auto kohti Ikaalisia ja mökki saatiin n. 14:00 keskustan läheiseltä leirintäalueelta. Aluksi suunnattiin kaupoille ja kalalupien perään. Kyrösjärven lupa irtosi kalastustarvikeliikkeestä ja Poltinkosken lupa Mansocamppingiltä.

Päätettiin aluksi suunnata Poltinkoskelle. Parkkis löytyikin helposti ja hyökkäsin salamana kyselee paikallisilta säyneiden liikkeistä ja myllyistä ja traktori-istuimista. No juu ei ollu säyneitä näkyny ja myllytkin olisivat pikku ryteikön takana. No eiku kamat kantoon ja ryteikköjen läpi myllyil. Täältä piti säynettä irtoavan.
 Maisemat oli kivat ja fiilis korkeel. Nyt irtoo säynävää. Pian saatiin huomata että hauki on liikkeellä.

 Heti alkajaisiksi irtosi reissun suurin 2+kg hauki. Pisti todella kivasti vastaan. Myllymonttuun heiteltiin vain jigejä ja lippoja. Peruketta en käyttänyt koko reissulla ja yksikään kymmenestä hauesta ei katkonu siimoja (0,16 kuitu). Emännältä hauki katkoi siimat ainakin kerran.
 Fiilis oli korkeel , täälhän on kalaa! Ja kohta ne miljoonat säyneet irtoo :)))
Juu ei irronnu ja aateltiin lähtee vuokraa soutuvene kyrösjärvel. Ja skitit siel mitää veneit ollu ku tyyni keli ja kaikki 2KPL veneitä oli varattu. Kiva Kiva se niistä suur Kuhan uisteluista.
 Aateltiin onkii täkykaloja pohjaonkiin ja sehän yllätti kun koho-onges 34cm 460g Ahven. Eli meikäläisen uus ahven rekoordi. Viskelin pohjaonkii sinne tänne salakan ja särjenpaloil ja jigittelin pitkälle yön pimeyteen. Muutaman kerran tais kellot kilkattaa mut mitään ei tullut ylös. Ja eiku nuksuu ja aamul hakee ne säyneet.
Pohja/koho-onki mestoi. Mialuummin ois kuhaa uistellu tyynel kelil.
 Aamulla palattiin myllyn alle ja pikku hiljaa alkoi iskeytymään tajuntaan että täältä ei irtoo kuin haukea. Siispä siirrytään leppäskoskelle. No siellähän merkki vaihtui ja ylös alkoi tulemaan tosi kiukkusta kirbeliä. No se vähän lohdutti kun säyneet hukasa.
 Emännän 700grammanen
 Ukkelin 1,04kg ja pirtein kilon kirre ikinä. Luulin joku 3kg hauki spurttaa. Ihmetys oli suuri kun pikku sintti tuli näkyviin.
 Jossain vaihees sai koskikalastus riittää ja aateltiin lähtee kyrösjärvelle siltojen alusia kokeilee säyneen toivos. No hiljasta oli.
 Siirryttiin taas auringon laskies mökkirantaan jigittelee, onkii ja lusikoimaan. No lusikalla se reissun ainut kuhilas nous ja minkä kokonen , huh huh
Siin se ny si o. Hyvä lopetus koko reissul. Päätettiin et lähetää heti aamust himaa. Täältä mitää säynet löywy. Tällä hetkel ihan luovutus fiilis sen suhteen et bongais 40 kalalajia vuodes. 36 kasassa ja ideat ja rahat loppu. Jos ei joku kivennuolijainen, hietatokko, made tai ankerias ala pikku hiljaa nousee niin aletaan keskittyy ens vuoteen ja varsinkin pilkkimisessä kehittymiseen. Jos ei tulevana viikonloppuna irtoo kivennuolijainen tai ankerias niin sit luovutan.

torstai 11. elokuuta 2011

Rekoordien jälkeen

Mitäs kaikkee sitä onkaan puuhailtu? No ton viime tekstin jälkeen lähettiin samana yönä hakee hietatokkoo. Luulin jo löytäneeni semmoisia kunnes RKTL antoi tuomion että mustatokkoja ovat.
Suomenlinnaan lähdettiin kiukulla hakee säynettä, mut kiukku laantui ja oli todella rentouttavaa fiilistellä hienois maisemis ja mahtavas kelis. Hymy oli taas pitkästä aikaa naamalla vaik ei säynettä tyrskyisistä salmista löytynytkään.






Välil kerettiin hakee fongoja myös naisväelle. Rouval Allikkosalakka ja Gepardille elämän eka Hopearuutana.



Kesän vimonen reissu suunnataan luoteis-pirkanmaalle jossa mökkeillään kyrösjärvellä ja kalastellaan lähi koskilla. Tavoitteena on löytää kauan kaivattu säyne. Kyrösjärvestä myös ankerias, made, sulkava ja kuhaennätys. 36. lajia kasassa ja puuttuvat 4 pitäs repiä kiukulla. En tiedä jaksaisko tällästä rumbaa toista vuotta peräkkäin. Jos nyt sais säyneen ja sit yks kivennuoliaispaikka natsais niin eiköhän se ankerias ja made kaiveta jostain. Hietatokot kuulemma siirtyneet syvemmälle ja pitäs melkeen sukeltamalla mennä onkimaan niitä. Joitain öitä voi uhrata tietyst kampelalle kun tos kotivesillä liikkuvat. Mitäköhän ne kyrösjärven muikut muuten syä. Kelpaiskohan perholitka tai joku minikoukku litka? Ja eiku kamoja pakkaamaan. Soronoo ja Matti kukkaroon laita!

keskiviikko 3. elokuuta 2011

Liejutokko ja suurkalastaja

Kuvien perusteella tokkojen tunnistus ei onnistunut niin perjantaina 29.7. haettiin uudet tokot 2 kpl. Tokot jäädytettiin ja tiistaina 2.8. lähdettiin RKTL:n tutkimaan kaloja tarkemmin. Kauaa ei tunnistus kestänyt ja tuloksena oli että molemmat tokot ovat liejutokkoja ja pitempi 43mm liejutokko on vapavälinein uusi Suomenennätys.
Siinähän ne tokot sitten on. Mutta kuinka kauan on SE hallussa. Kuulin luotettavalta taholta että Liejutokon lirkkijät ovat lähdössä rikkomaan rekoordeja jo tänä yönä. Seuraavaksi voisi etsiä sen hietatokon ja itse opetella erottamaan liejutokot hietatokoista. No mutta kohta on vähintääkin suurkalastajan merkki hatussa ja nautiskellaan se pienen pieni hetki kun Rekoordit on nimissäin.